Maratonharjoittelun vaikutus verenkiertoelimistön toimintaan
Piilola, Jarmo (2016)
Piilola, Jarmo
2016
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602251258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602251258
Tiivistelmä
Tavoitteet: Liikunnan vaikutuksista verenpaineeseen on useita aikaisempia tutkimuksia, jotka ovat tuoneet esille mm. liikunnan suotuisan vaikutuksen verenpainetasoon. Kuitenkaan optimaalista liikunnan laatua, määrää tai intensiteettiä ei ole pystytty määrittelemään. Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti eniten kuolleisuutta lisäävä yksittäinen riskitekijä, joten on kansanterveydellisesti merkittävää tutkia verenpaineeseen vaikuttavia lääkkeettömän hoidon mahdollisuuksia. Tässä työssä selvitettiin millaisia vaikutuksia kestävyysharjoitusmuotoisella liikunnalla on verenkiertojärjestelmän toimintaan.
Tutkimuspopulaatio: Tutkimukseen osallistui 45 henkilöä, jotka harjoittelivat kestävyysjuoksua Varalan maratonkoulussa yhdeksän kuukauden ajan, sekä kontrolliryhmä, jonka suuruus oli 22 henkilöä. Ryhmät vastasivat toisiaan hyvin iältään, painoindeksiltään sekä useiden laboratoriomittausten suhteen.
Menetelmät: Työ toteutettiin osana laajempaa hemodynamiikan tutkimusprojektia. Tämän hankkeen aikana tutkitut harjoittelivat kestävyysjuoksua Varalan maratonkoulussa yhdeksän kuukauden ajan valmentajan ohjauksessa. Kontrolliryhmäläiset eivät muuttaneet elämäntapojaan vastaavana ajanjaksona. Kaikki tutkittavat mitattiin tutkimuksen alussa sekä lopussa hemodynamiikan tutkimuslaitteistolla. Laitteistoon kuuluivat impedanssikardiografia (CircmonR), pulssiaaltoanalyysi (SphygmoCor-PVMX), verenpainemittaus ranteesta tonometrisesti (Colin 508TR) ja sormesta pletysmografisesti (FinapresR). Tutkittavien hemodynamiikkaa tutkittiin sekä makuulla että pystyasennossa. Mittauksen suorittivat koulutetut tutkimushoitajat. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulokset: Kestävyysharjoittelun seurauksena ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia verenpainetasoissa eikä missään muussakaan hemodynaamisessa muuttujassa kontrolliryhmään verrattuna. Verenpaine, keskeisen verenkierron paine ja paineheijasteet, syketaajuus, minuuttitilavuus, ääreisverenkierron vastus ja pulssiaallon etenemisnopeus eivät merkittävästi muuttuneet harjoittelun seurauksena.
Yhteenveto: Vaikka liikunnalla on raportoitu olevan useita terveyttä edistäviä vaikutuksia, ei valmennettu kestävyysharjoittelu tässä tutkimuksessa aiheuttanut tilastollisesti merkitseviä muutoksia tutkittavien hemodynamiikassa makuulla tai pystyasennossa. Merkittävimmät liikunnan aiheuttamat muutokset verenkiertoelimistössä liittynevät tämän perusteella rasituksen aikaisen hemodynamiikan säätelyyn.
Tutkimuspopulaatio: Tutkimukseen osallistui 45 henkilöä, jotka harjoittelivat kestävyysjuoksua Varalan maratonkoulussa yhdeksän kuukauden ajan, sekä kontrolliryhmä, jonka suuruus oli 22 henkilöä. Ryhmät vastasivat toisiaan hyvin iältään, painoindeksiltään sekä useiden laboratoriomittausten suhteen.
Menetelmät: Työ toteutettiin osana laajempaa hemodynamiikan tutkimusprojektia. Tämän hankkeen aikana tutkitut harjoittelivat kestävyysjuoksua Varalan maratonkoulussa yhdeksän kuukauden ajan valmentajan ohjauksessa. Kontrolliryhmäläiset eivät muuttaneet elämäntapojaan vastaavana ajanjaksona. Kaikki tutkittavat mitattiin tutkimuksen alussa sekä lopussa hemodynamiikan tutkimuslaitteistolla. Laitteistoon kuuluivat impedanssikardiografia (CircmonR), pulssiaaltoanalyysi (SphygmoCor-PVMX), verenpainemittaus ranteesta tonometrisesti (Colin 508TR) ja sormesta pletysmografisesti (FinapresR). Tutkittavien hemodynamiikkaa tutkittiin sekä makuulla että pystyasennossa. Mittauksen suorittivat koulutetut tutkimushoitajat. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulokset: Kestävyysharjoittelun seurauksena ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia verenpainetasoissa eikä missään muussakaan hemodynaamisessa muuttujassa kontrolliryhmään verrattuna. Verenpaine, keskeisen verenkierron paine ja paineheijasteet, syketaajuus, minuuttitilavuus, ääreisverenkierron vastus ja pulssiaallon etenemisnopeus eivät merkittävästi muuttuneet harjoittelun seurauksena.
Yhteenveto: Vaikka liikunnalla on raportoitu olevan useita terveyttä edistäviä vaikutuksia, ei valmennettu kestävyysharjoittelu tässä tutkimuksessa aiheuttanut tilastollisesti merkitseviä muutoksia tutkittavien hemodynamiikassa makuulla tai pystyasennossa. Merkittävimmät liikunnan aiheuttamat muutokset verenkiertoelimistössä liittynevät tämän perusteella rasituksen aikaisen hemodynamiikan säätelyyn.