"Se on valtava rentoutustapahtuma" - Etäevent-konserttien vaikutukset etäyleisöjen arkeen osallisuuden ja toimijuuden näkökulmista
Rantanen, Anna (2016)
Rantanen, Anna
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031148
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin etäyleisöjen kokemuksia Etäevent-konserteista. Etäevent, nykyiseltä nimeltään MUKANA, on Tampere-talon luoma palvelu sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Sen tavoitteena on viedä internetin välityksellä striimaten Tampere-talon konsertteja sellaisille ihmisille, jotka eivät itse pysty tulemaan konsertteihin huonokuntoisuutensa tai muun vakavan syyn takia. Tutkimuksessani selvitän, miten syksyllä 2013 pilotoidun hankkeen konsertit vaikuttivat etäyleisöjen arkeen osallisuuden ja toimijuuden näkökulmista.
Tutkielmani aineisto on kerätty etnografista tutkimusperinnettä noudattaen. Se painottuu etäpaikoissa tehtyihin asiakkaiden tai asukkaiden sekä henkilökunnan teemahaastatteluihin. Haastatteluja tehtiin sekä ennen että jälkeen konserttien. Lisäksi aineistooni kuuluu osallistuvaa havainnointia kaikissa Etäevent-kohteissa niin konserttien aikana kuin hieman niiden ulkopuolellakin. Aineistoa analysoin käyttämällä etnografisia menetelmiä joista pääasiassa sisällönanalyysiä. Myös neksusanalyysiä käytin analyysimenetelmänä soveltavin osin.
Keskeisimmät teoreettiset käsitteet tutkielmassani ovat arki, osallisuus ja toimijuus. Arjen määrittelyssä käytän apuna pääasiassa Rita Felskin näkemyksiä. Osallisuuden käsitettä tarkastelen suureksi osaksi yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta, kun taas toimijuuden yhteydessä käytän lähteenä pääasiassa musiikkisosiologi Tia DeNoran kirjoituksia. Sekä osallisuuden että toimijuuden yhteydessä pohdin niiden suhdetta musiikkiin.
Tutkielmani analyysiosion olen jaotellut samoin kuin teoriaosuuden, eli arkea, osallisuutta ja toimijuutta käsitteleviin lukuihin. Kuvailen etäkohteiden arkea ja tämän jälkeen konserttien mukanaan tuomia osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia. Osallisuuden yhteydessä puhun yleisöjen osallisuuden kokemuksista omaan yhteisöön, konserttiin sekä yhteiskuntaan. Toimijuuden kokemukset jaoin neljään eri kategoriaan, jotka ovat itseilmaisu, vaikuttaminen, jakaminen sekä tunteet ja ajatukset.
Tutkimukseni keskeisiksi tuloksiksi nousivat osallisuuden ja toimijuuden käsitteiden yhteen kietoutuminen sekä se, miten etäkonsertti näiden ilmenemiseen vaikutti. Konsertista osalliseksi tuleminen siis vaikutti toimijuuden kokemuksen syntyyn ja toimijuuden kokemus taas synnytti osallisuutta. Näiden kokemusten kautta yleisöt saivat arkeensa muun muassa virkistystä ja vaihtelua. Toinen merkittävä tulos oli etäyleisöjen kokemus ihmisarvosta ja sen näkyminen aineistossa. Lisäksi pidän keskeisenä asiana vielä etäyleisöjen elämää arkea, joka koettiin tylsänä ja yksitoikkoisena. Tämä vaikutti myös siihen, miten etäyleisöt kokivat Etäeventin.
Tutkielmani aineisto on kerätty etnografista tutkimusperinnettä noudattaen. Se painottuu etäpaikoissa tehtyihin asiakkaiden tai asukkaiden sekä henkilökunnan teemahaastatteluihin. Haastatteluja tehtiin sekä ennen että jälkeen konserttien. Lisäksi aineistooni kuuluu osallistuvaa havainnointia kaikissa Etäevent-kohteissa niin konserttien aikana kuin hieman niiden ulkopuolellakin. Aineistoa analysoin käyttämällä etnografisia menetelmiä joista pääasiassa sisällönanalyysiä. Myös neksusanalyysiä käytin analyysimenetelmänä soveltavin osin.
Keskeisimmät teoreettiset käsitteet tutkielmassani ovat arki, osallisuus ja toimijuus. Arjen määrittelyssä käytän apuna pääasiassa Rita Felskin näkemyksiä. Osallisuuden käsitettä tarkastelen suureksi osaksi yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta, kun taas toimijuuden yhteydessä käytän lähteenä pääasiassa musiikkisosiologi Tia DeNoran kirjoituksia. Sekä osallisuuden että toimijuuden yhteydessä pohdin niiden suhdetta musiikkiin.
Tutkielmani analyysiosion olen jaotellut samoin kuin teoriaosuuden, eli arkea, osallisuutta ja toimijuutta käsitteleviin lukuihin. Kuvailen etäkohteiden arkea ja tämän jälkeen konserttien mukanaan tuomia osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia. Osallisuuden yhteydessä puhun yleisöjen osallisuuden kokemuksista omaan yhteisöön, konserttiin sekä yhteiskuntaan. Toimijuuden kokemukset jaoin neljään eri kategoriaan, jotka ovat itseilmaisu, vaikuttaminen, jakaminen sekä tunteet ja ajatukset.
Tutkimukseni keskeisiksi tuloksiksi nousivat osallisuuden ja toimijuuden käsitteiden yhteen kietoutuminen sekä se, miten etäkonsertti näiden ilmenemiseen vaikutti. Konsertista osalliseksi tuleminen siis vaikutti toimijuuden kokemuksen syntyyn ja toimijuuden kokemus taas synnytti osallisuutta. Näiden kokemusten kautta yleisöt saivat arkeensa muun muassa virkistystä ja vaihtelua. Toinen merkittävä tulos oli etäyleisöjen kokemus ihmisarvosta ja sen näkyminen aineistossa. Lisäksi pidän keskeisenä asiana vielä etäyleisöjen elämää arkea, joka koettiin tylsänä ja yksitoikkoisena. Tämä vaikutti myös siihen, miten etäyleisöt kokivat Etäeventin.