Tavaran laadun osa-alueet julkisissa hankinnoissa - Case: Puolustusvoimien logistiikkalaitos
Piili, Lassi (2015)
Piili, Lassi
2015
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601121076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601121076
Tiivistelmä
Kiinnostus julkisia hankintoja kohtaan on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Julkisten hankintayksiköiden vastuulla on määrittää, millaista laatua halutaan, minkä lisäksi toimittajat ja tuotetta käyttävät asiakkaat arvioivat laatua omista lähtökohdistaan. Käytännön ongelmina on määrittää, mitä riittävän hyvä laatu on, millaisista ominaisuuksista laadukas hankinta koostuu ja kuinka paljon laadusta kannattaa maksaa.
Tämän tutkielman päätavoitteena oli tuottaa tieteellistä tietoa tavaran laadun osa-alueista julkisissa hankinnoissa. Tutkielmassa sovellettiin lähestymistapaa, joka oli lähimpänä Neilimon ja Näsin (1980) kehittämää toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkielman case-organisaatioksi valittiin Puolustusvoimien logistiikkalaitos, joka vastaa hankintojen toteuttamisesta Puolustusvoimissa. Tutkimusaineisto koostui laadun määrittelemiseen osallistuvien työntekijöiden haastatteluista, haastattelujen aikana tehdyistä havainnoista ja kirjallisista dokumenteista. Haastattelut ajoittuivat keväälle ja alkukesään 2015.
Haastateltavien näkemykset tavaran laadusta ryhmiteltiin Garvinin (1988) jaottelun pohjalta kahdeksaan osa-alueeseen: 1) suoritusarvoihin, 2) erikoisominaisuuksiin, 3) luotettavuuteen, 4) yhdenmukaisuuteen, 5) kestävyyteen, 6) huollettavuuteen, 7) esteettisyyteen ja 8) oletettuun laatuun. Tavaran laadun käsitteestä vallitsi havaittavissa oleva yksimielisyys case-organisaation sisällä. Haastateltavat pitivät lähes yksimielisesti tärkeimpinä tavaran laadun osa-alueina suoritusarvoja, luotettavuutta, yhdenmukaisuutta, huollettavuutta ja kestävyyttä. Erikoisominaisuudet, esteettisyys ja oletettu laatu eivät puolestaan nousseet vahvasti esille haastateltavien vastauksissa. Haastateltavien ajatukset laadusta edustivat erityisesti asiakas-, tuote-, valmistus- ja arvokeskeisiä laatunäkemyksiä. Laatukäsityksiin vaikuttavista tekijöistä tärkeimmäksi osoittautui työntekijöiden työtehtävät. Tuloksista havaittiin, että kaikki tavaran laadun osa-alueet ovat huomionarvoisia Puolustusvoimien hankinnoissa, mutta niiden painoarvot vaihtelevat laatuvaatimuksissa.
Tutkielman pyrkimyksenä oli paikata tutkimuksellista aukkoa, sillä tavaran laadun määrittämisestä julkisissa hankinnoissa ei tiettävästi ollut aiempia tieteellisiä tutkimuksia. Tulosten avulla on mahdollista laajentaa ymmärrystä siitä, miten tavaran laatu hahmotetaan julkisessa hankintayksikössä ja millaisia laatukäsityksiä julkisen hankintayksikön työntekijöillä on. Koska aiempi teoria oli laadittu yksityisen sektorin kontekstissa, kaikki laatunäkökulmat ja laadun osa-alueet eivät ilmenneet case-organisaation hankinnoissa samalla tavalla. Tutkielman tulosten perusteella julkisten hankintojen laatuun ja hinta-laatusuhteeseen voisi kiinnittää enemmän huomiota jatkotutkimuksissa.
Tämän tutkielman päätavoitteena oli tuottaa tieteellistä tietoa tavaran laadun osa-alueista julkisissa hankinnoissa. Tutkielmassa sovellettiin lähestymistapaa, joka oli lähimpänä Neilimon ja Näsin (1980) kehittämää toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkielman case-organisaatioksi valittiin Puolustusvoimien logistiikkalaitos, joka vastaa hankintojen toteuttamisesta Puolustusvoimissa. Tutkimusaineisto koostui laadun määrittelemiseen osallistuvien työntekijöiden haastatteluista, haastattelujen aikana tehdyistä havainnoista ja kirjallisista dokumenteista. Haastattelut ajoittuivat keväälle ja alkukesään 2015.
Haastateltavien näkemykset tavaran laadusta ryhmiteltiin Garvinin (1988) jaottelun pohjalta kahdeksaan osa-alueeseen: 1) suoritusarvoihin, 2) erikoisominaisuuksiin, 3) luotettavuuteen, 4) yhdenmukaisuuteen, 5) kestävyyteen, 6) huollettavuuteen, 7) esteettisyyteen ja 8) oletettuun laatuun. Tavaran laadun käsitteestä vallitsi havaittavissa oleva yksimielisyys case-organisaation sisällä. Haastateltavat pitivät lähes yksimielisesti tärkeimpinä tavaran laadun osa-alueina suoritusarvoja, luotettavuutta, yhdenmukaisuutta, huollettavuutta ja kestävyyttä. Erikoisominaisuudet, esteettisyys ja oletettu laatu eivät puolestaan nousseet vahvasti esille haastateltavien vastauksissa. Haastateltavien ajatukset laadusta edustivat erityisesti asiakas-, tuote-, valmistus- ja arvokeskeisiä laatunäkemyksiä. Laatukäsityksiin vaikuttavista tekijöistä tärkeimmäksi osoittautui työntekijöiden työtehtävät. Tuloksista havaittiin, että kaikki tavaran laadun osa-alueet ovat huomionarvoisia Puolustusvoimien hankinnoissa, mutta niiden painoarvot vaihtelevat laatuvaatimuksissa.
Tutkielman pyrkimyksenä oli paikata tutkimuksellista aukkoa, sillä tavaran laadun määrittämisestä julkisissa hankinnoissa ei tiettävästi ollut aiempia tieteellisiä tutkimuksia. Tulosten avulla on mahdollista laajentaa ymmärrystä siitä, miten tavaran laatu hahmotetaan julkisessa hankintayksikössä ja millaisia laatukäsityksiä julkisen hankintayksikön työntekijöillä on. Koska aiempi teoria oli laadittu yksityisen sektorin kontekstissa, kaikki laatunäkökulmat ja laadun osa-alueet eivät ilmenneet case-organisaation hankinnoissa samalla tavalla. Tutkielman tulosten perusteella julkisten hankintojen laatuun ja hinta-laatusuhteeseen voisi kiinnittää enemmän huomiota jatkotutkimuksissa.