Elimistössä liukenevien ja metallisten interferenssiruuvien vertailu Hamstring-jännesiirteellä tehdyssä polven eturistisiteen korjausleikkauksessa
Kannisto, Veera (2015)
Kannisto, Veera
2015
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601111046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601111046
Tiivistelmä
Eturistisiteen repeäminen on tavallisin polven nivelsidevamma ja yksi yleisimmistä urheiluvammoista. Toistaiseksi ei ole päästy yksimielisyyteen parhaasta eturistisiteen korjausmenetelmästä. Liukenevien ruuvien ominaisuudet ovat kehittyneet runsaasti viime vuosina ja niiden käytöllä voisi olla huomattavia etuja metalliruuveihin nähden. Eturistisiteen repeämiseen on myös liitetty suurentunut nivelrikkoriski onnistuneesta leikkaushoidosta huolimatta.
Tämän tutkimuksen potilaille on tehty eturistisiteen korjausleikkaus yksöissiirretekniikalla hamstring-jännesiirrettä käyttäen. 62 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään siirteen kiinnittämisessä käytetyn metalliruuvin tai liukenevan ruuvin mukaan. 10 vuoden jälkeen arvioitiin nivelrikon esiintyvyyttä röntgenkuvista Kellgren-Lawrencen luokituksen avulla. Lisäksi on havainnoitu polvien kliinistä lopputulosta muun muassa IKDC- ja Lysholm-pisteytyksillä, KT-1000-stabiliteettimittarilla sekä pivot shift -testillä.
10 vuoden seurannassa kliininen tilanne pysyi hyvänä ja oli leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen selvästi parempi. Ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja millään kliinisillä mittareilla mitattuna. Nivelrikkomuutoksia oli leikatun polven nivelpinnoilla enemmän kuin terveessä polvessa (mediaalisessa osassa 32 % vs. 18 %, lateraalisessa 34 % vs. 16 % ja patellofemoraalisessa 30 % vs. 18 %).
Tulosten mukaan korjausleikkaus vaikuttaisi johtavan hyvään kliiniseen lopputulokseen jopa 10 vuoden seurannassa sekä liukenevia että metalliruuveja käytettäessä. Liukenevien ruuvien käytön suosiminen olisi todennäköisesti kannattavaa, etenkin, jos löydetään hyvin vähän komplikaatioita aiheuttava materiaali. Vaurioituneen polven nivelrikon kehittymistä korjausleikkaus ei kuitenkaan vaikuta ainakaan suoraa hidastavan.
Tämän tutkimuksen potilaille on tehty eturistisiteen korjausleikkaus yksöissiirretekniikalla hamstring-jännesiirrettä käyttäen. 62 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään siirteen kiinnittämisessä käytetyn metalliruuvin tai liukenevan ruuvin mukaan. 10 vuoden jälkeen arvioitiin nivelrikon esiintyvyyttä röntgenkuvista Kellgren-Lawrencen luokituksen avulla. Lisäksi on havainnoitu polvien kliinistä lopputulosta muun muassa IKDC- ja Lysholm-pisteytyksillä, KT-1000-stabiliteettimittarilla sekä pivot shift -testillä.
10 vuoden seurannassa kliininen tilanne pysyi hyvänä ja oli leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen selvästi parempi. Ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja millään kliinisillä mittareilla mitattuna. Nivelrikkomuutoksia oli leikatun polven nivelpinnoilla enemmän kuin terveessä polvessa (mediaalisessa osassa 32 % vs. 18 %, lateraalisessa 34 % vs. 16 % ja patellofemoraalisessa 30 % vs. 18 %).
Tulosten mukaan korjausleikkaus vaikuttaisi johtavan hyvään kliiniseen lopputulokseen jopa 10 vuoden seurannassa sekä liukenevia että metalliruuveja käytettäessä. Liukenevien ruuvien käytön suosiminen olisi todennäköisesti kannattavaa, etenkin, jos löydetään hyvin vähän komplikaatioita aiheuttava materiaali. Vaurioituneen polven nivelrikon kehittymistä korjausleikkaus ei kuitenkaan vaikuta ainakaan suoraa hidastavan.