Abraham vampyyrintappaja & rikkinäiset pojat: Kauhugenrejen vaikutuksesta henkilöhahmojen tulkintaan Joe Hillin novellissa "Abraham's Boys"
Parjanen, Anni (2015)
Parjanen, Anni
2015
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512012468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512012468
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan amerikkalaisen kauhukirjailija Joe Hillin novellin "Abraham's Boys" (2004) henkilöhahmoja eri kauhugenreistä käsin. Pääasiassa hyödynnetään goottilaista kirjallista genreä sekä slasher-elokuvagenreä. Hillin novelli on uudelleenkirjoitus ja jatko-osa Bram Stokerin romaanille Dracula (1897), minkä lisäksi se liittyy yleisesti hirviönmetsästyskertomuksiin angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa. Tutkielmassa selvitetään, miksi Stokerin romaanin sankarista, Van Helsingistä, on Hillin novellissa tehty poikiaan pahoinpitelevä psykootikko ja miksi toinen hänen pojistaan päätyy jatkamaan hänen perintöään tappajana mutta toinen ei.
Goottilaisen ja slasher-genren piirteiden kautta tutkielmassa analysoidaan "Abraham's Boys" -novellin henkilöhahmoja tarkastellen kertomusta uudelleenkirjoituksen, freudilaisen psykoanalyysin hyödyntämisen ja Joe Hillin muun tuotannon yhteydessä. Novellin goottilaisia piirteitä ja niiden aiheuttamaa muutosta lukijan käsityksissä novellin henkilöhahmoista analysoitaessa apuna käytetään Tzvetan Todorovin fantastisen epäröinnin käsitettä ja James Phelanin teoretisointia kertomuksen progressiosta. Uudelleenkirjoitusta taas analysoidaan pitkälti Gérard Genetten hypertekstuaalisuuden alakäsitteitä hyödyntäen, ja freudilaista psykoanalyysia käsitellään pikemminkin goottilaisena konventiona kuin hyödynnetään tutkimusmetodina. Hirviönmetsästäjähahmon ja hänen takaa-ajamansa hirviön populaarikulttuurissa kokema muutos on myös tärkeässä osassa, kun Hillin novellin Van Helsing -hahmo nähdään tämän muutoksen kautta. Yhteytenä nykyaikaiseen kauhukirjallisuuteen toimii Stephen King teoksineen, ja läpi tutkielman novellin vertailukohtina käytetään paitsi goottilaista kirjallisuutta 1790-luvulta lähtien myös uudempia kaunokirjallisia teoksia ja elokuvia.
"Abraham's Boys" -novelli on teemoiltaan tyypillinen Joe Hillille, minkä lisäksi se toimii kauhufiktion kritiikkinä. Kauhugenrejen muuttuminen, sekoittuminen ja vaihtuminen ovat keinoja, joilla lukijan käsityksiin paitsi novellin henkilöhahmoista myös Draculasta ja populaarikulttuurin hirviönmetsästäjistä pyritään vaikuttamaan. Novelli esittää niin kutsutut kovat, patriarkaaliset arvot julmina ja epäsopivina amerikkalaiseen kulttuuriin sekoittamalla henkilöhahmoissaan goottilaista perinnettä, slasher-elokuvia ja freudilaisen psykoanalyysin kuvastoa ja yhdistämällä tätä Draculaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin koskien kaksinaismoralismia ja naisten asemaa. Tutkielmassa analysoidaan myös kahtiajakautuneisuutta Hillin novellissa goottilaisen kaksoisolennon kautta. Lopulta päädytään näkemään novelli Hillin tuotannossa jatkuvasti esiintyvien huonojen isä-poika-suhteiden ja miessukupuolen ahdistuksen ilmentäjänä.
Goottilaisen ja slasher-genren piirteiden kautta tutkielmassa analysoidaan "Abraham's Boys" -novellin henkilöhahmoja tarkastellen kertomusta uudelleenkirjoituksen, freudilaisen psykoanalyysin hyödyntämisen ja Joe Hillin muun tuotannon yhteydessä. Novellin goottilaisia piirteitä ja niiden aiheuttamaa muutosta lukijan käsityksissä novellin henkilöhahmoista analysoitaessa apuna käytetään Tzvetan Todorovin fantastisen epäröinnin käsitettä ja James Phelanin teoretisointia kertomuksen progressiosta. Uudelleenkirjoitusta taas analysoidaan pitkälti Gérard Genetten hypertekstuaalisuuden alakäsitteitä hyödyntäen, ja freudilaista psykoanalyysia käsitellään pikemminkin goottilaisena konventiona kuin hyödynnetään tutkimusmetodina. Hirviönmetsästäjähahmon ja hänen takaa-ajamansa hirviön populaarikulttuurissa kokema muutos on myös tärkeässä osassa, kun Hillin novellin Van Helsing -hahmo nähdään tämän muutoksen kautta. Yhteytenä nykyaikaiseen kauhukirjallisuuteen toimii Stephen King teoksineen, ja läpi tutkielman novellin vertailukohtina käytetään paitsi goottilaista kirjallisuutta 1790-luvulta lähtien myös uudempia kaunokirjallisia teoksia ja elokuvia.
"Abraham's Boys" -novelli on teemoiltaan tyypillinen Joe Hillille, minkä lisäksi se toimii kauhufiktion kritiikkinä. Kauhugenrejen muuttuminen, sekoittuminen ja vaihtuminen ovat keinoja, joilla lukijan käsityksiin paitsi novellin henkilöhahmoista myös Draculasta ja populaarikulttuurin hirviönmetsästäjistä pyritään vaikuttamaan. Novelli esittää niin kutsutut kovat, patriarkaaliset arvot julmina ja epäsopivina amerikkalaiseen kulttuuriin sekoittamalla henkilöhahmoissaan goottilaista perinnettä, slasher-elokuvia ja freudilaisen psykoanalyysin kuvastoa ja yhdistämällä tätä Draculaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin koskien kaksinaismoralismia ja naisten asemaa. Tutkielmassa analysoidaan myös kahtiajakautuneisuutta Hillin novellissa goottilaisen kaksoisolennon kautta. Lopulta päädytään näkemään novelli Hillin tuotannossa jatkuvasti esiintyvien huonojen isä-poika-suhteiden ja miessukupuolen ahdistuksen ilmentäjänä.