Vestibulaarischwannooman leikkaushoidon vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin
Heikkinen, Leena; Kankaanpää, Kaisa (2015)
Heikkinen, Leena
Kankaanpää, Kaisa
2015
Psykologian maisteriopinnot - Master's Programme in Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-08-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509112282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509112282
Tiivistelmä
Vestibulaarischwannooma (VS) on kahdeksannen aivohermon hyvänlaatuinen kasvain, joka voi olla jopa hengenvaarallinen. VS:n ainoa parantava hoito on leikkaus, jonka seurauksena tiedonkulku sisäkorvan tasapainoelimestä aivohermoa pitkin aivokuorelle häiriintyy. Potilailla on leikkaushoidon jälkeen raportoitu työkyvyn heikentymistä, arjessa selviytymisen vaikeuksia ja neuropsykologisia oireita. Tutkimustietoa potilaiden leikkaushoidon jälkeisestä kognitiivisesta profiilista ei juuri ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää VS-potilaiden leikkaushoidon jälkeisiä kognitiivisia toimintoja laajasti. Lisäksi tarkasteltiin VS-kasvaimen lateraalisuuden sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yhteyttä kognitiivisiin toimintoihin. Tutkimuksessa selvitettiin myös potilaiden kokemia neuropsykologisia oireita.
Tutkimusaineisto koostui 17 VS-potilaasta ja 17 terveestä verrokista. Potilaista kahdeksalla kasvain sijaitsi oikealla ja yhdeksällä vasemmalla puolella. Potilaista ja verrokeista muodostettiin vertaistetut parit (engl. matched pairs), ja verrokit valittiin tutkimukseen potilaiden keskeisimpien taustatietojen perusteella. Kognitiivisista toiminnoista kielellisiä päättelytoimintoja tutkittiin Wechsler Adult Intelligent Scale IV:n (WAIS-IV) kielellisen ymmärtämisen indeksillä ja sen osatesteillä sekä sanafluenssit-tehtävällä. Visuospatiaalisia päättelytoimintoja arvioitiin WAIS-IV:n visuaalisen päättelyn indeksillä ja sen osatesteillä. Auditiivista työmuistia tutkittiin WAIS-IV:n työmuisti- indeksillä ja sen osatesteillä. Visuospatiaalista työmuistia arvoitiin Wechsler Memory Scale III:n (WMS-III) visuaaliset sarjat -tehtävällä. Lyhyt- ja pitkäkestoista kielellistä muistia arvioitiin WMS- III:n looginen muisti I- ja II -tehtävillä, ja lyhyt- ja pitkäkestoista visuospatiaalista muistia tutkittiin Rey-Osterrieth Complex Figure -testillä. Kognitiivista prosessointinopeutta arvioitiin WAIS-IV:n prosessointinopeusindeksillä ja sen osatesteillä. Masennus- ja ahdistuneisuusoireita tutkittiin Beck Depression Inventory II- ja Beck Anxiety Inventory -lomakkeilla. Koettuja neuropsykologisia oireita kartoitettiin esitietolomakkeella.
Potilaiden kielelliset päättelytoiminnot, työmuisti ja pitkäkestoinen kielellinen muisti olivat lieväasteisesti verrokkeja heikompia. Masennus- ja ahdistuneisuusoireet eivät selittäneet tuloksia. Potilaiden kokemat kognitiiviset oireet olivat samansuuntaisia kuin neuropsykologisin testein saadut tulokset. Lisäksi saatiin viitteitä VS:n lateraalisuuden yhteydestä kognitiivisiin toimintoihin. Oikeanpuoleiseen VS:aan sairastuneet potilaat olivat verrokkeja heikompia työmuistissa ja pitkäkestoisessa kielellisessä muistissa, kun taas vasemmanpuoleiseen VS:aan sairastuneet potilaat olivat verrokkeja heikompia kielellisissä päättelytoiminnoissa ja pitkäkestoisessa visuospatiaalisessa muistissa.
Tutkimus toi uutta tietoa VS-potilaiden leikkaushoidon jälkeisistä kognitiivisista toiminnoista. Tulosten perusteella kognitiivisissa toiminnoissa tapahtuu lievää heikentymistä leikkaushoidon jälkeen, eivätkä tulokset selity masennus- tai ahdistuneisuusoireilla. Lieväkin kognitiivisten toimintojen heikentyminen voi olla merkittävä työkyvyn ja elämänlaadun kannalta. Tulosten perusteella VS-potilaiden työhönpaluuta olisi hyvä tukea neuropsykologisen ohjauksen tai kuntoutuksen keinoin. Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun lisäksi saadut tulokset ovat tärkeitä potilaiden ja läheisten tiedottamisessa.
Tutkimusaineisto koostui 17 VS-potilaasta ja 17 terveestä verrokista. Potilaista kahdeksalla kasvain sijaitsi oikealla ja yhdeksällä vasemmalla puolella. Potilaista ja verrokeista muodostettiin vertaistetut parit (engl. matched pairs), ja verrokit valittiin tutkimukseen potilaiden keskeisimpien taustatietojen perusteella. Kognitiivisista toiminnoista kielellisiä päättelytoimintoja tutkittiin Wechsler Adult Intelligent Scale IV:n (WAIS-IV) kielellisen ymmärtämisen indeksillä ja sen osatesteillä sekä sanafluenssit-tehtävällä. Visuospatiaalisia päättelytoimintoja arvioitiin WAIS-IV:n visuaalisen päättelyn indeksillä ja sen osatesteillä. Auditiivista työmuistia tutkittiin WAIS-IV:n työmuisti- indeksillä ja sen osatesteillä. Visuospatiaalista työmuistia arvoitiin Wechsler Memory Scale III:n (WMS-III) visuaaliset sarjat -tehtävällä. Lyhyt- ja pitkäkestoista kielellistä muistia arvioitiin WMS- III:n looginen muisti I- ja II -tehtävillä, ja lyhyt- ja pitkäkestoista visuospatiaalista muistia tutkittiin Rey-Osterrieth Complex Figure -testillä. Kognitiivista prosessointinopeutta arvioitiin WAIS-IV:n prosessointinopeusindeksillä ja sen osatesteillä. Masennus- ja ahdistuneisuusoireita tutkittiin Beck Depression Inventory II- ja Beck Anxiety Inventory -lomakkeilla. Koettuja neuropsykologisia oireita kartoitettiin esitietolomakkeella.
Potilaiden kielelliset päättelytoiminnot, työmuisti ja pitkäkestoinen kielellinen muisti olivat lieväasteisesti verrokkeja heikompia. Masennus- ja ahdistuneisuusoireet eivät selittäneet tuloksia. Potilaiden kokemat kognitiiviset oireet olivat samansuuntaisia kuin neuropsykologisin testein saadut tulokset. Lisäksi saatiin viitteitä VS:n lateraalisuuden yhteydestä kognitiivisiin toimintoihin. Oikeanpuoleiseen VS:aan sairastuneet potilaat olivat verrokkeja heikompia työmuistissa ja pitkäkestoisessa kielellisessä muistissa, kun taas vasemmanpuoleiseen VS:aan sairastuneet potilaat olivat verrokkeja heikompia kielellisissä päättelytoiminnoissa ja pitkäkestoisessa visuospatiaalisessa muistissa.
Tutkimus toi uutta tietoa VS-potilaiden leikkaushoidon jälkeisistä kognitiivisista toiminnoista. Tulosten perusteella kognitiivisissa toiminnoissa tapahtuu lievää heikentymistä leikkaushoidon jälkeen, eivätkä tulokset selity masennus- tai ahdistuneisuusoireilla. Lieväkin kognitiivisten toimintojen heikentyminen voi olla merkittävä työkyvyn ja elämänlaadun kannalta. Tulosten perusteella VS-potilaiden työhönpaluuta olisi hyvä tukea neuropsykologisen ohjauksen tai kuntoutuksen keinoin. Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun lisäksi saadut tulokset ovat tärkeitä potilaiden ja läheisten tiedottamisessa.