Sisäinen laskutus - tuki vai taakka? : case : Tampereen kaupungin tukipalvelut
Niininen, Kimmo (2015)
Niininen, Kimmo
2015
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507172114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507172114
Tiivistelmä
Kunnat ovat viime vuosina pyrkineet tehostamaan toimintaansa ottamalla käyttöön uusia toiminta- ja organisaatiomalleja. Esimerkiksi tilaaja-tuottaja-mallin käyttö erilaisine sovelluksineen on lisääntynyt 2000-luvulla. Mallia voidaan soveltaa myös kunnan sisäiseen vaihdantaan, jossa kunnan yksiköt tilaavat erilaisia palveluita kunnan sisäisiä tukipalveluita tuottavilta yksiköiltä. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on Tampereen kaupungin Hallintopalvelukeskuksen, Taloushallinnon palvelukeskuksen ja Tilakeskuksen sisäinen laskutus. Yksi keskeinen perustelu eriyttämiselle on ollut se, että organisaation päätöksentekijät ja palveluita ostavat yksiköt tulisivat tietoisemmiksi tukipalveluiden aiheuttamien menojen suuruudesta.
Tutkielmassa kuvataan sisäisen laskutuksen prosessi; selvitetään minkä suuruisia transaktiokustannuksia sisäinen laskutus aiheuttaa erityisesti palveluita ostavissa yksiköissä. Tutkimuksen kohteena on myös sisäisen laskutuksen perusteella syntyvän laskentaformaation hyödyntäminen. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan hyötyjen, transaktiokustannusten ja sisäisten tukipalveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen, eli merkittävyyden, keskinäisiä suhteita. Sisäiseen laskutuksen transaktiokustannuksia selvitettiin strukturoidulla lomakekyselyllä sekä haastatteluilla. Laskentainformaation hyödyntämistä selvitettiin puolistrukturoiduilla ja avoimilla kysymyksillä.
Tukitoimintojen eriyttäminen on vaikuttanut enemmän sisäisen laskutuksen eurovolyymiin ja odotettua vähemmän transaktiokustannuksiin. Näyttäisi myös siltä, että transaktiokustannuksia aiheutuu enemmän sopimusneuvotteluista, budjetoinnista ja raportoinnista kuin varsinaisesta sisäisestä laskutusprosessista. Varsinaisen laskutusprosessin aiheuttamat transaktiokustannukset jäävät erityisen vähäisiksi palvelukeskusten laskutuksessa. Tämä johtuu selkeästi laskutusmääristä. Tilakeskuksella laskujen määrä ja laskutuksen kustannukset ovat oleellisesti suuremmat kuin palvelukeskuksilla.
Yksiköiden välillä ei näyttäisi olevan merkittäviä eroja, kun ne hyödyntävät sisäisestä laskutuksesta syntyvää laskentainformaatiota. Sopimusten ja laskutuksen tuottaman informaation hyödynnettävyyttä pidettiin keskimäärin hyvänä, tosin hajonta oli suurta, mutta sisäisistä menoista oltiin yllättävän vähän kiinnostuneita. Suurin osa yksiköistä kiinnittää erityistä huomiota sisäisiin tukipalvelumenoihin vasta silloin, kun sisäisten erien budjetti ylittyy oleellisesti. Yksiköt kokevat, että he eivät voi vaikuttaa palvelukeskusten laskutuksesta aiheutuviin menoihin, mutta Tilakeskuksen laskuttamiin vuokriin on jokin verran pyritty omilla päätöksillä vaikuttamaan, erityisesti niissä yksiköissä, joissa vuokramenot ovat merkittäviä.
Tutkielmassa kuvataan sisäisen laskutuksen prosessi; selvitetään minkä suuruisia transaktiokustannuksia sisäinen laskutus aiheuttaa erityisesti palveluita ostavissa yksiköissä. Tutkimuksen kohteena on myös sisäisen laskutuksen perusteella syntyvän laskentaformaation hyödyntäminen. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan hyötyjen, transaktiokustannusten ja sisäisten tukipalveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen, eli merkittävyyden, keskinäisiä suhteita. Sisäiseen laskutuksen transaktiokustannuksia selvitettiin strukturoidulla lomakekyselyllä sekä haastatteluilla. Laskentainformaation hyödyntämistä selvitettiin puolistrukturoiduilla ja avoimilla kysymyksillä.
Tukitoimintojen eriyttäminen on vaikuttanut enemmän sisäisen laskutuksen eurovolyymiin ja odotettua vähemmän transaktiokustannuksiin. Näyttäisi myös siltä, että transaktiokustannuksia aiheutuu enemmän sopimusneuvotteluista, budjetoinnista ja raportoinnista kuin varsinaisesta sisäisestä laskutusprosessista. Varsinaisen laskutusprosessin aiheuttamat transaktiokustannukset jäävät erityisen vähäisiksi palvelukeskusten laskutuksessa. Tämä johtuu selkeästi laskutusmääristä. Tilakeskuksella laskujen määrä ja laskutuksen kustannukset ovat oleellisesti suuremmat kuin palvelukeskuksilla.
Yksiköiden välillä ei näyttäisi olevan merkittäviä eroja, kun ne hyödyntävät sisäisestä laskutuksesta syntyvää laskentainformaatiota. Sopimusten ja laskutuksen tuottaman informaation hyödynnettävyyttä pidettiin keskimäärin hyvänä, tosin hajonta oli suurta, mutta sisäisistä menoista oltiin yllättävän vähän kiinnostuneita. Suurin osa yksiköistä kiinnittää erityistä huomiota sisäisiin tukipalvelumenoihin vasta silloin, kun sisäisten erien budjetti ylittyy oleellisesti. Yksiköt kokevat, että he eivät voi vaikuttaa palvelukeskusten laskutuksesta aiheutuviin menoihin, mutta Tilakeskuksen laskuttamiin vuokriin on jokin verran pyritty omilla päätöksillä vaikuttamaan, erityisesti niissä yksiköissä, joissa vuokramenot ovat merkittäviä.