Maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten kokemuksia perusopetuksen tukikeinoista eläytymismenetelmätarinoissa
Autio, Anne (2015)
Autio, Anne
2015
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291939
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaoppilaiden tuen tarvetta perusopetuksessa ja sen toteutumista. Tarkoituksena oli pohtia, mitkä olisivat niitä keinoja opetuksessa, joiden avulla maahanmuuttajaoppilaat voivat saavuttaa mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä koulussa. Lisäksi pohdittiin niitä tekijöitä, jotka vaikeuttavat ja häiritsevät maahanmuuttajaoppilaiden oppimisprosesseja. Tutkimuksen tavoitteena on herättää ajatuksia sekä antaa vihjeitä, kuinka maahanmuuttajaoppilaiden opetusta tulisi kehittää. Tutkimuksessa aihetta pyrittiin lähestymään maahanmuuttajan näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aihetta tarkastellaan maahanmuuttajan näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä kahden eri kehyskertomuksen avulla. Ensimmäisessä kehyskertomuksessa koulu onnistui tarjoamaan oikeanlaista tukea ja toisessa tuen antaminen epäonnistui. Tutkimukseen kertomuksen kirjoitti 19 tutkittavaa keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa musliminuorten kokoontumisen yhteydessä joulukuussa 2014. Vastaajat olivat kaikki yli 18 vuotiaita, mutta alle kolmekymmentä vuotiaita. Kaikkien vastaajien äidinkieli oli jokin muu kuin suomi ja heidän kulttuuritaustansa vaihteli. Kertomukset analysoitiin hermeneuttisesti sisältöanalyysin menetelmin.
Maahanmuuttajien tarinoiden perusteella suomalaisessa koulussa on käytössä hyvin toimivia tukikeinoja. Suurimmaksi haasteeksi ei noussut itse oppiminen vaan kieli, koulun ja kodin yhteistyö, kiusaaminen, opettaja ja masennus. Oppimisvaikeuksien kohdalla kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka haastavaa sen tunnistaminen on maahanmuuttajaoppilaalla. Oppilaiden motivaatioon nähtiin tulevan oppilaan sisältä, mutta opettajien ja vanhempien roolia kannustajina korostettiin.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat koulun tukea hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Sen lisäksi on tärkeää saada koti mukaan oppimisen tukemiseen. Yhteiskunnan tasolla on tärkeää kiinnittää huomiota koko perheen kotoutumisprosessiin.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aihetta tarkastellaan maahanmuuttajan näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä kahden eri kehyskertomuksen avulla. Ensimmäisessä kehyskertomuksessa koulu onnistui tarjoamaan oikeanlaista tukea ja toisessa tuen antaminen epäonnistui. Tutkimukseen kertomuksen kirjoitti 19 tutkittavaa keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa musliminuorten kokoontumisen yhteydessä joulukuussa 2014. Vastaajat olivat kaikki yli 18 vuotiaita, mutta alle kolmekymmentä vuotiaita. Kaikkien vastaajien äidinkieli oli jokin muu kuin suomi ja heidän kulttuuritaustansa vaihteli. Kertomukset analysoitiin hermeneuttisesti sisältöanalyysin menetelmin.
Maahanmuuttajien tarinoiden perusteella suomalaisessa koulussa on käytössä hyvin toimivia tukikeinoja. Suurimmaksi haasteeksi ei noussut itse oppiminen vaan kieli, koulun ja kodin yhteistyö, kiusaaminen, opettaja ja masennus. Oppimisvaikeuksien kohdalla kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka haastavaa sen tunnistaminen on maahanmuuttajaoppilaalla. Oppilaiden motivaatioon nähtiin tulevan oppilaan sisältä, mutta opettajien ja vanhempien roolia kannustajina korostettiin.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat koulun tukea hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Sen lisäksi on tärkeää saada koti mukaan oppimisen tukemiseen. Yhteiskunnan tasolla on tärkeää kiinnittää huomiota koko perheen kotoutumisprosessiin.