Se on ollu vaan läppää, ei mitää vakavaa ollenkaan : nuorten näkemyksiä huora-sanan merkityksistä
Suominen, Sara (2015)
Suominen, Sara
2015
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506091645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506091645
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan huorittelua tai tarkemmin suomalaisten nuorten käsityksiä sanasta huora. Tutkielman tavoitteena on kuvata, millaisia merkityksiä nuoret antavat sanalle huora ja miten he sanaa käyttävät. Tutkielmassa selvitetään, onko sukupuolella, iällä tai koulutusasteella merkitystä siihen, miten sanan huora merkitykset hahmotetaan, mihin tarkoitukseen sanaa käytetään ja millä asenteella sanaan ylipäänsä suhtaudutaan. Nuorten sanalle antamien merkitysten kautta hahmotetaan sitä, miten sanan huora merkitykset ovat muuttuneet ajan saatossa. Sanaa tarkastellaan myös osana seksuaalissävytteisten ja sukupuolistuneiden haukkumasanojen kenttää.
Metodologisesti tutkielma perustuu kyselytestiin. Aineisto koostuu 180 informantin kyselylomakevastauksista, jotka kerättiin tutkielmaa varten laaditulla kyselytestilomakkeella. Informantit ovat suomalaisen keskisuuren kaupungin yläkoululaisia, lukiolaisia ja ammattikoululaisia. Aineistolähtöinen analyysi on sekä määrällistä että laadullista. Huomioita tehdään sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan jaettujen informanttiryhmien välisistä eroista ja toisaalta tarkemmin yksittäisten informanttien vastauksiin keskittyen.
Aiheen vuoksi tutkielmassa nivoutuvat yhteen kieli- ja yhteiskuntatieteellinen analyysi. Sanan merkityksessä tapahtuneita muutoksia tarkasteltaessa tukeudutaan leksikaaliseen semantiikkaan, erityisesti merkityksenmuutosteorioihin, ja ryhmien välisten erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelulle viitekehyksen tarjoaa sosiolingvistiikka. Tutkielma ammentaa aineksia yhteiskunta- ja sosiaalitieteistä varsin laajasti, mutta eritoten se nojaa sukupuolentutkimukseen.
Tutkielma osoittaa, että sanan huora merkitykset ovat nuorten keskuudessa melko moninaiset. Huora hahmottuu ennen kaikkea prostituoidun synonyymiksi sekä tyttöjen ja naisten seksuaalista mainetta määrittäväksi haukkumasanaksi, jota pidetään sävyltään hyvin loukkaavana. Tytöt ovat tutkimuksen valossa pääasiallisia huorittelun kohteita, ja he myös suhtautuvat huoritteluun selvästi poikia kielteisemmin. Eniten kokemusta huorittelun molempina osapuolina olemisesta on ammattikoululaisilla, vähiten yläkoululaistytöillä. Perinteisten huoran määritelmien rinnalla informanttien keskuudessa varsin yleinen on myös näkemys sanasta huora kavereiden keskinäisenä vitsinä. Nuoret eivät usko vitsailumielessä tapahtuvan huorittelun loukkaavan ketään, koska pitävät kaikkia kaveripiiriin kuuluvia vitsailukäytännöstä tietoisina. Huoritteluun liitetään kuitenkin pääasiassa negatiivisia tunteita. Huorittelua selitetään huoritellun ominaisuuksilla ja huorittelijan tilapäisillä tunteilla, mikä on omiaan sälyttämään vastuun huorittelusta huoritellulle huorittelijan vastuuttamisen sijaan.
Metodologisesti tutkielma perustuu kyselytestiin. Aineisto koostuu 180 informantin kyselylomakevastauksista, jotka kerättiin tutkielmaa varten laaditulla kyselytestilomakkeella. Informantit ovat suomalaisen keskisuuren kaupungin yläkoululaisia, lukiolaisia ja ammattikoululaisia. Aineistolähtöinen analyysi on sekä määrällistä että laadullista. Huomioita tehdään sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan jaettujen informanttiryhmien välisistä eroista ja toisaalta tarkemmin yksittäisten informanttien vastauksiin keskittyen.
Aiheen vuoksi tutkielmassa nivoutuvat yhteen kieli- ja yhteiskuntatieteellinen analyysi. Sanan merkityksessä tapahtuneita muutoksia tarkasteltaessa tukeudutaan leksikaaliseen semantiikkaan, erityisesti merkityksenmuutosteorioihin, ja ryhmien välisten erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelulle viitekehyksen tarjoaa sosiolingvistiikka. Tutkielma ammentaa aineksia yhteiskunta- ja sosiaalitieteistä varsin laajasti, mutta eritoten se nojaa sukupuolentutkimukseen.
Tutkielma osoittaa, että sanan huora merkitykset ovat nuorten keskuudessa melko moninaiset. Huora hahmottuu ennen kaikkea prostituoidun synonyymiksi sekä tyttöjen ja naisten seksuaalista mainetta määrittäväksi haukkumasanaksi, jota pidetään sävyltään hyvin loukkaavana. Tytöt ovat tutkimuksen valossa pääasiallisia huorittelun kohteita, ja he myös suhtautuvat huoritteluun selvästi poikia kielteisemmin. Eniten kokemusta huorittelun molempina osapuolina olemisesta on ammattikoululaisilla, vähiten yläkoululaistytöillä. Perinteisten huoran määritelmien rinnalla informanttien keskuudessa varsin yleinen on myös näkemys sanasta huora kavereiden keskinäisenä vitsinä. Nuoret eivät usko vitsailumielessä tapahtuvan huorittelun loukkaavan ketään, koska pitävät kaikkia kaveripiiriin kuuluvia vitsailukäytännöstä tietoisina. Huoritteluun liitetään kuitenkin pääasiassa negatiivisia tunteita. Huorittelua selitetään huoritellun ominaisuuksilla ja huorittelijan tilapäisillä tunteilla, mikä on omiaan sälyttämään vastuun huorittelusta huoritellulle huorittelijan vastuuttamisen sijaan.