La langue non standard et les caractéristiques de la langue parlée dans la littérature du point de vue de certains universaux de la traduction proposés : analyse d’un extrait du roman français Kiffe kiffe demain et de sa version finnoise Hällä väliä huomisella
Karjalainen, Saara (2015)
Karjalainen, Saara
2015
Ranskan kieli - French Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505211472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505211472
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan puhekielen ja puhutun kielen piirteiden käyttöä kaunokirjallisuudessa ja erityisesti niitä sisältävien teosten kääntämistä. Puhekielellä eli standardista poikkeavalla kielellä ja puhutun kielen illuusiolla on omat tehtävänsä kaunokirjallisessa teoksessa, joten niiden kääntämisellä on merkitystä sille, millainen kokonaiskuva teoksesta syntyy käännöksen lukijoille. Tutkielmassa tarkastellaan näiden kielimuotojen käyttöä etenkin minä-kerronnassa ja tutkitaan, miten puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan sekä miten puhuttua kieltä voidaan esittää kirjoitettuna.
Tutkielman teoreettisena kehyksenä toimivat deskriptiivisen käännöstieteen alalla esitetyt hypoteesit käännösuniversaaleista eli käännöksille tyypillisistä tendensseistä Tutkielmassa keskitytään erityisesti universaaleihin, jotka liittyvät lähde- ja kohdetekstin välisiin eroihin, kuten hypoteeseihin, että käännökset ovat standardikielisempiä kuin niiden lähdetekstit, ja että etenkin murteet ja sosiolektit normalisoituvat käännöksissä. Lisäksi tarkastellaan, onko käännöksessä havaittavissa lähdekielen vaikutusta eli interferenssiä sekä esiintyykö käännöksessä suomen uniikkiaineksia eli rakenteita, jotka ovat tyypillisiä suomen kielelle mutta joille ei ole suoraa vastinetta lähdekielessä, vai toteutuuko hypoteesi niiden aliedustuksesta.
Analysoitava teos on Faïza Guènen ranskankielinen nuortenkirja Kiffe kiffe demain (2004) ja sen suomennos Hällä väliä huomisella (2005), jonka on tehnyt Reita Lounatvuori. Aineistoksi on valittu romaanin alusta molemmista versioista vastaavat osiot, joiden sisältämiä puhekielisiä ja puheelle tyypillisiä piirteitä analysoidaan ensin erikseen. Lopuksi kummassakin versiossa esiintyviä piirteitä verrataan yleisellä tasolla toisiinsa sekä laadullisesti että määrällisesti. Tutkimuksen perusteella kummassakin versiossa käytetään monipuolisesti piirteitä kielen eri tasoilta, joskin sanastollisia ja syntaktisia piirteitä hyödynnetään selvästi enemmän kuin morfologisia ja fonologisia piirteitä. Ranskankielisessä versiossa puhutulle ranskalle tyypillisiä lohkeamarakenteita esiintyy myös runsaasti. Lähdekieliset rakenteet eivät kuitenkaan näytä juuri vaikuttaneen käännökseen, vaan kummassakin versiossa käytetään enimmäkseen kyseisen puhekielen yleisiä piirteitä, ja käännös sisältää myös suomen uniikkiaineksia. Vertailun perusteella käännös ei vaikuta lähdeteosta standardikielisemmältä, vaan jopa osittain hieman puhekielisemmältä, mikä ei toisaalta ole yllättävää, sillä niin alun perin suomeksi kirjoitettujen kuin suomeksi käännettyjenkin nuortenkirjojen kohdalla minä-kertojan puhekielisyys vaikuttaa olevan jo lähes oma norminsa.
Tutkielman teoreettisena kehyksenä toimivat deskriptiivisen käännöstieteen alalla esitetyt hypoteesit käännösuniversaaleista eli käännöksille tyypillisistä tendensseistä Tutkielmassa keskitytään erityisesti universaaleihin, jotka liittyvät lähde- ja kohdetekstin välisiin eroihin, kuten hypoteeseihin, että käännökset ovat standardikielisempiä kuin niiden lähdetekstit, ja että etenkin murteet ja sosiolektit normalisoituvat käännöksissä. Lisäksi tarkastellaan, onko käännöksessä havaittavissa lähdekielen vaikutusta eli interferenssiä sekä esiintyykö käännöksessä suomen uniikkiaineksia eli rakenteita, jotka ovat tyypillisiä suomen kielelle mutta joille ei ole suoraa vastinetta lähdekielessä, vai toteutuuko hypoteesi niiden aliedustuksesta.
Analysoitava teos on Faïza Guènen ranskankielinen nuortenkirja Kiffe kiffe demain (2004) ja sen suomennos Hällä väliä huomisella (2005), jonka on tehnyt Reita Lounatvuori. Aineistoksi on valittu romaanin alusta molemmista versioista vastaavat osiot, joiden sisältämiä puhekielisiä ja puheelle tyypillisiä piirteitä analysoidaan ensin erikseen. Lopuksi kummassakin versiossa esiintyviä piirteitä verrataan yleisellä tasolla toisiinsa sekä laadullisesti että määrällisesti. Tutkimuksen perusteella kummassakin versiossa käytetään monipuolisesti piirteitä kielen eri tasoilta, joskin sanastollisia ja syntaktisia piirteitä hyödynnetään selvästi enemmän kuin morfologisia ja fonologisia piirteitä. Ranskankielisessä versiossa puhutulle ranskalle tyypillisiä lohkeamarakenteita esiintyy myös runsaasti. Lähdekieliset rakenteet eivät kuitenkaan näytä juuri vaikuttaneen käännökseen, vaan kummassakin versiossa käytetään enimmäkseen kyseisen puhekielen yleisiä piirteitä, ja käännös sisältää myös suomen uniikkiaineksia. Vertailun perusteella käännös ei vaikuta lähdeteosta standardikielisemmältä, vaan jopa osittain hieman puhekielisemmältä, mikä ei toisaalta ole yllättävää, sillä niin alun perin suomeksi kirjoitettujen kuin suomeksi käännettyjenkin nuortenkirjojen kohdalla minä-kertojan puhekielisyys vaikuttaa olevan jo lähes oma norminsa.