Metsän rajalla : luontosuhteen rakentumisen elementtejä rajaseudun suojelualueella
Lampila, Timo (2015)
Lampila, Timo
2015
Ympäristöpolitiikka ja aluetiede - Environmental and Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504201322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504201322
Tiivistelmä
Käsittelen tutkielmassa Virmajoen suojelualuetta käyttävien ihmisyksilöiden luontosuhteen rakentumista. Alueelta löytyy aito ja alkuperäinen suomalainen metsäluonto lähes neitseellisessä tilassa: se on säästynyt tehometsätaloudelta täysin ja ilmentää jääkauden jälkeistä luontoa samoilla ikiaikaisilla jalansijoillaan kuin tuhansia vuosia sitten. Työn tarkoitus on selvittää mitkä luontoelementit ja mitkä merkitykset ovat ratkaisevia kun tarkastellaan ihmisen suhdetta autenttiseen monimuotoiseen luonnonmetsään.
Tutkielman alueellinen rajaus sijoittuu kiinnostavalla tavalla valtakunnanrajalle Etelä-Kuusamoon. Perifeerisestä sijainnista johtuen alue muodostaa kaikelta inhimilliseltä käytöltä syrjäisen luontoreservaatin. Alueella ei ole polkuverkostoja, kylttejä, parkkipaikkoja, käymälöitä tai muitakaan rakennettuja puitteita.
Tutkielman aineisto koostuu teemahaastatteluista sekä suojelualueella tehdystä luontoinventoinnista. Haastateltavat käyttävät Virmajoen suojelualuetta aktiivisesti työ- ja vapaa-aikana sekä profiloituvat kukin omaan kategoriaan: a) retkeilijä b) rajamies c) poromies d) yrittäjä.
Tutkielman teoreettinen selkäranka syntyy ajan, paikan ja luontosuhteen käsitteiden muodostamasta kolmiyhteydestä. Metsäkokemusta lähestytään paikan ominaisuuksien mukaan, jotka tavallisesti ovat aineellisia, mutta ominaisuudet voivat välittyä myös aineettomina. Metsä on raja tarkoittaa myös ajallista siirtymää toiseen ulottuvuuteen, luonnon maailmaan, jossa inhimillinen aikakäsitys sekoittuu luonnonaikaan. Luontosuhteeseen vaikuttaa näin myös moni sellainen asia, jota ei luo ainoastaan paikan fyysiset ominaisuudet.
Tutkimuksen perusteella luonnonmonimuotoisuus luo edellytykset pyhän kokemiselle metsässä: vanhat puut nousevat ajan, paikan ja pyhän kokemuksessa erityiseen merkitykseen. Kokemukseen sisältyy myös ajan merkityksen muutos. Luontosuhteessa on lisäksi hallinnollinen ulottuvuus, jota kautta yksilö pohtii laajemmin luonnonmetsien ja talousmetsien välisiä menettelytapoja. Metsän raja ilmenee monella tasolla sekä mielikuvituksessa tarinan tai retken alkamisen kautta ja ekologisena muutoksena biomassan määrän lisääntymisenä astuttaessa talousmetsästä suojelumetsän sisälle.
Tämä tutkimus nostaa esille luonnontilaisen metsä- ja suoluonnon suhteen ihmisyksilöön, joka siellä kulkee.
Tutkielman alueellinen rajaus sijoittuu kiinnostavalla tavalla valtakunnanrajalle Etelä-Kuusamoon. Perifeerisestä sijainnista johtuen alue muodostaa kaikelta inhimilliseltä käytöltä syrjäisen luontoreservaatin. Alueella ei ole polkuverkostoja, kylttejä, parkkipaikkoja, käymälöitä tai muitakaan rakennettuja puitteita.
Tutkielman aineisto koostuu teemahaastatteluista sekä suojelualueella tehdystä luontoinventoinnista. Haastateltavat käyttävät Virmajoen suojelualuetta aktiivisesti työ- ja vapaa-aikana sekä profiloituvat kukin omaan kategoriaan: a) retkeilijä b) rajamies c) poromies d) yrittäjä.
Tutkielman teoreettinen selkäranka syntyy ajan, paikan ja luontosuhteen käsitteiden muodostamasta kolmiyhteydestä. Metsäkokemusta lähestytään paikan ominaisuuksien mukaan, jotka tavallisesti ovat aineellisia, mutta ominaisuudet voivat välittyä myös aineettomina. Metsä on raja tarkoittaa myös ajallista siirtymää toiseen ulottuvuuteen, luonnon maailmaan, jossa inhimillinen aikakäsitys sekoittuu luonnonaikaan. Luontosuhteeseen vaikuttaa näin myös moni sellainen asia, jota ei luo ainoastaan paikan fyysiset ominaisuudet.
Tutkimuksen perusteella luonnonmonimuotoisuus luo edellytykset pyhän kokemiselle metsässä: vanhat puut nousevat ajan, paikan ja pyhän kokemuksessa erityiseen merkitykseen. Kokemukseen sisältyy myös ajan merkityksen muutos. Luontosuhteessa on lisäksi hallinnollinen ulottuvuus, jota kautta yksilö pohtii laajemmin luonnonmetsien ja talousmetsien välisiä menettelytapoja. Metsän raja ilmenee monella tasolla sekä mielikuvituksessa tarinan tai retken alkamisen kautta ja ekologisena muutoksena biomassan määrän lisääntymisenä astuttaessa talousmetsästä suojelumetsän sisälle.
Tämä tutkimus nostaa esille luonnontilaisen metsä- ja suoluonnon suhteen ihmisyksilöön, joka siellä kulkee.