Psyykkiset stressitekijät tehohoidon aikana potilaiden ja sairaanhoitajien näkökulmasta
Sinisalo, Anu (2015)
Sinisalo, Anu
2015
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503061171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503061171
Tiivistelmä
Tehohoidon ympäristöineen on todettu olevan stressaava potilaalle. Psyykkiset stressitekijät voivat saada aikaan elintoimintojen muutoksia, pidentää hoitoaikaa, lisätä hoitotyönresurssien määrää sekä vaikuttaa potilaan selviytymiseen hoidon jälkeen. Sairaanhoitajien rooli potilaan psyykkisten stressitekijöiden minimoimisessa, arvioinnissa ja hoidossa on tärkeää ja siksi heidän tulisikin olla tietoisia tehopotilaiden kokemista stressitekijöistä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden tehohoidon aikaisia psyykkisiä stressitekijöitä potilaiden ja sairaanhoitajien näkökulmasta sekä kuvata taustamuuttujien yhteyttä psyykkisiin stressitekijöihin. Stressitekijöiden mittaamiseen käytettiin The Environmental Stressor Questionnaire (ESQ) -mittaria. Aineisto kerättiin antamalla tehohoidossa olleille potilaille (N=170) sekä siellä työskenteleville sairaanhoitajille (N=200) kyselylomake. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Tutkimukseen vastasi 28 % potilaista ja 45 % sairaanhoitajista. Keskiarvo stressitekijöiden kokonaispistemäärästä oli vastanneilla potilailla 66 ja sairaanhoitajilla 130. Potilaiden mukaan kolme eniten haittaa aiheuttanutta stressitekijää oli: Janoisuuden tunne, rajoittuminen hengitysputkeen ja /tai erilasiin johtoihin ja kipujen tunteminen. Sairaanhoitajien mukaan kolme eniten haittaa aiheuttanutta tekijää oli: Kykenemättömyys nukkua, kykenemättömyys kommunikoimiseen sekä rajoittuminen hengitysputkeen ja /tai erilaisiin johtoihin. Vähiten stressitekijöistä haittaa aiheutti potilaiden mukaan toisille potilaille annettujen hoitojen näkeminen sekä tunne hoitotoimenpiteisiin painostuksesta. Hoitajat arvioivat potilaille vähiten stressitekijöitä aiheuttavan: verenpaineen mittaaminen sekä miesten ja naisten oleminen samassa tilassa. Potilaiden ja sairaanhoitajien taustamuuttujilla ei ollut yhteyttä koettuihin ja arvioituihin kokonaisstressimääriin.
Tulokset osoittavat tehopotilaiden kokevan stressitekijöitä teho-osastolla. Sairaanhoitajat arvioivat potilaiden stressitekijät enemmän haittaa aiheuttaviksi kuin itse potilaat. Potilaiden ja sairaanhoitajien näkemyksissä potilaiden stressitekijöihin liittyen on eroavaisuuksia. Aihetta ei ole tiettävästi vielä Suomessa tutkittu joten saatu tieto aiheesta on tärkeää. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää käytännön tehohoitotyön kehittämisessä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden tehohoidon aikaisia psyykkisiä stressitekijöitä potilaiden ja sairaanhoitajien näkökulmasta sekä kuvata taustamuuttujien yhteyttä psyykkisiin stressitekijöihin. Stressitekijöiden mittaamiseen käytettiin The Environmental Stressor Questionnaire (ESQ) -mittaria. Aineisto kerättiin antamalla tehohoidossa olleille potilaille (N=170) sekä siellä työskenteleville sairaanhoitajille (N=200) kyselylomake. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Tutkimukseen vastasi 28 % potilaista ja 45 % sairaanhoitajista. Keskiarvo stressitekijöiden kokonaispistemäärästä oli vastanneilla potilailla 66 ja sairaanhoitajilla 130. Potilaiden mukaan kolme eniten haittaa aiheuttanutta stressitekijää oli: Janoisuuden tunne, rajoittuminen hengitysputkeen ja /tai erilasiin johtoihin ja kipujen tunteminen. Sairaanhoitajien mukaan kolme eniten haittaa aiheuttanutta tekijää oli: Kykenemättömyys nukkua, kykenemättömyys kommunikoimiseen sekä rajoittuminen hengitysputkeen ja /tai erilaisiin johtoihin. Vähiten stressitekijöistä haittaa aiheutti potilaiden mukaan toisille potilaille annettujen hoitojen näkeminen sekä tunne hoitotoimenpiteisiin painostuksesta. Hoitajat arvioivat potilaille vähiten stressitekijöitä aiheuttavan: verenpaineen mittaaminen sekä miesten ja naisten oleminen samassa tilassa. Potilaiden ja sairaanhoitajien taustamuuttujilla ei ollut yhteyttä koettuihin ja arvioituihin kokonaisstressimääriin.
Tulokset osoittavat tehopotilaiden kokevan stressitekijöitä teho-osastolla. Sairaanhoitajat arvioivat potilaiden stressitekijät enemmän haittaa aiheuttaviksi kuin itse potilaat. Potilaiden ja sairaanhoitajien näkemyksissä potilaiden stressitekijöihin liittyen on eroavaisuuksia. Aihetta ei ole tiettävästi vielä Suomessa tutkittu joten saatu tieto aiheesta on tärkeää. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää käytännön tehohoitotyön kehittämisessä.