Valtionohjaus kuntien nuorisotyössä: Miten Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ohjaa kunnallista nuorisotyötä?
Kalliomaa, Johanna (2015)
Kalliomaa, Johanna
2015
Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Youth Work and Youth Research
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503021153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503021153
Tiivistelmä
Tämä tutkimus kohdistuu kunnallisen nuorisotyön ja valtion ohjaussuhteen tarkasteluun. Tavoitteena on tutkia, miten kunnallinen nuorisotyö on ottanut vastaan julkishallinnossa tapahtuneiden muutosten seurauksena syntyneen valtiollisen ohjelmaohjauksen.
Suomessa julkishallinnon uudistamistoiminta lähti liikkeelle kun Euroopasta levisi havaintoja ylikuormittuneesta ja tehottomasti toimivasta julkisesta hallinnosta. 1990-luvun alun laman myötä julkishallinnon menojen supistaminen tuli välttämättömäksi Suomessakin. New Public Management -konsepti vakiintui hallinnon uudistuksia ohjaavaksi ajattelumalliksi Suomessa ja muissa länsimaisissa hyvinvointivaltioissa.
Uudenlaisen johtamisajattelun innoittamana kuntien valtionohjaus uudistui usean eri hankkeen myötä. Kuntatasolla hankkeista selkeimmin näkyi valtionosuusuudistus, jossa kustannusperusteisesta valtionohjauksesta siirryttiin laskentaperusteiseen valtionosuuslaskentaan. Sen vaikutukset kunnalliseen nuorisotyöhön ovat olleet merkittävät. Normiohjaukseen liittyvien haasteiden edessä valtio alkoi tuottaa uusia ohjausmuotoja ja alettiin puhua informaatio-ohjauksesta.
Tässä tutkimuksessa kysytään, miten Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka on valtion informaatio-ohjauksen väline, vaikuttaa kunnallisessa nuorisotyössä. Tutkimuksen kohteena ovat kaikkien Suomen kuntien nuorisotyön johtavat toimijat. Kuntiin lähetettiin sähköinen Webropol -kysely, jonka vastausprosentti oli 54. Lisäksi heidän joukostaan valittiin kuusi asiantuntijaa puhelinhaastatteluihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valtiollisella ohjauksella on monia myönteisiä vaikutuksia kunnallisen nuorisotyön kehittämiseen. Sen vaikutuksesta muun muassa koko toimialan arvostuksen on koettu nousseen. Suhde valtionohjaukseen on kuitenkin varsin ristiriitainen. Valtionohjaus koetaan erittäin tarpeellisena mutta sen velvoittavuuden tasosta ja sitovuudesta ollaan montaa mieltä.
Kunnallisen nuorisotyön toimijat kaipaavat valtionohjaukselta sitovampia velvoitteita, jotka turvaisivat toimialan pysyvyyden ja olemassaolon oikeutuksen. Velvoittavuus tulisikin lähteä normiohjauksesta ja siihen sitoutumisesta.
Suomessa julkishallinnon uudistamistoiminta lähti liikkeelle kun Euroopasta levisi havaintoja ylikuormittuneesta ja tehottomasti toimivasta julkisesta hallinnosta. 1990-luvun alun laman myötä julkishallinnon menojen supistaminen tuli välttämättömäksi Suomessakin. New Public Management -konsepti vakiintui hallinnon uudistuksia ohjaavaksi ajattelumalliksi Suomessa ja muissa länsimaisissa hyvinvointivaltioissa.
Uudenlaisen johtamisajattelun innoittamana kuntien valtionohjaus uudistui usean eri hankkeen myötä. Kuntatasolla hankkeista selkeimmin näkyi valtionosuusuudistus, jossa kustannusperusteisesta valtionohjauksesta siirryttiin laskentaperusteiseen valtionosuuslaskentaan. Sen vaikutukset kunnalliseen nuorisotyöhön ovat olleet merkittävät. Normiohjaukseen liittyvien haasteiden edessä valtio alkoi tuottaa uusia ohjausmuotoja ja alettiin puhua informaatio-ohjauksesta.
Tässä tutkimuksessa kysytään, miten Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka on valtion informaatio-ohjauksen väline, vaikuttaa kunnallisessa nuorisotyössä. Tutkimuksen kohteena ovat kaikkien Suomen kuntien nuorisotyön johtavat toimijat. Kuntiin lähetettiin sähköinen Webropol -kysely, jonka vastausprosentti oli 54. Lisäksi heidän joukostaan valittiin kuusi asiantuntijaa puhelinhaastatteluihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valtiollisella ohjauksella on monia myönteisiä vaikutuksia kunnallisen nuorisotyön kehittämiseen. Sen vaikutuksesta muun muassa koko toimialan arvostuksen on koettu nousseen. Suhde valtionohjaukseen on kuitenkin varsin ristiriitainen. Valtionohjaus koetaan erittäin tarpeellisena mutta sen velvoittavuuden tasosta ja sitovuudesta ollaan montaa mieltä.
Kunnallisen nuorisotyön toimijat kaipaavat valtionohjaukselta sitovampia velvoitteita, jotka turvaisivat toimialan pysyvyyden ja olemassaolon oikeutuksen. Velvoittavuus tulisikin lähteä normiohjauksesta ja siihen sitoutumisesta.