Suunnittelumallit ohjelmistotuotannon tukena
Alho, Seija (2014)
Alho, Seija
2014
Tietojenkäsittelyopin maisteriopinnot - Master's Programme in Computer Science
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181104
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani relaatiotietokannan päivityksen avulla ohjelmoinnin suunnittelumallin soveltamista kerrosarkkitehtuuriympäristöön. Kirjallisuuden perusteella esittelen toteutusympäristön ja työvälineet: UML-mallinnuskieli, relaatiotietokannan suunnittelu, yleisesti ohjelmistoarkkitehtuurit ja olio-ohjelmoinnin suunnittelumalleista Tehdasmetodi.
Tutkielmassani esitän, että Tehdasmetodilla kerrosarkkitehtuuriin toteutettu päivitys relaatiotietokantaan on monipuolisempi kuin suora päivitys relaatiotietokantaan. Toteutan tutkimuksen tiukasti rajatuilla päivitysesimerkeillä. Suunnitellut päivitykset kuvaan UML:n viestiyhteyskaaviolla. Tehdasmetodilla ja ilman suunnittelumallia suunnitellut päivitykset siirrän kerrosarkkitehtuuriympäristöön. ATAM-arviointimenetelmällä (architecture tradeoff and analysis method) vertailen suunnitelmien välisiä eroja. Raportoin arvioinnin löydökset.
Tutkimuksen perusteella voin todeta, että Tehdasmetodin käyttäminen relaatiotietokannan päivityksessä tuo monia etuja: selkeyttää ohjelmakoodia, ohjelmakoodi on uudelleenkäytettävää, dokumentoitavuus paranee ja toiminto on helposti toistettavissa. Haittapuolina nousi esiin ohjelman suorituksen hitaus ja virhetilanteiden hallinta. Suunnittelumalleja käyttävän yrityksen henkilöriippuvuus vähenee, kun ohjelmistot ovat hyvin dokumentoituja ja ratkaisut käyttävät vakiintunutta ohjelmointitapaa. Työn lisäksi säästyy myös rahaa, kun ohjelmiston komponenttien osia voidaan käyttää uudelleen.
Tutkielmassani esitän, että Tehdasmetodilla kerrosarkkitehtuuriin toteutettu päivitys relaatiotietokantaan on monipuolisempi kuin suora päivitys relaatiotietokantaan. Toteutan tutkimuksen tiukasti rajatuilla päivitysesimerkeillä. Suunnitellut päivitykset kuvaan UML:n viestiyhteyskaaviolla. Tehdasmetodilla ja ilman suunnittelumallia suunnitellut päivitykset siirrän kerrosarkkitehtuuriympäristöön. ATAM-arviointimenetelmällä (architecture tradeoff and analysis method) vertailen suunnitelmien välisiä eroja. Raportoin arvioinnin löydökset.
Tutkimuksen perusteella voin todeta, että Tehdasmetodin käyttäminen relaatiotietokannan päivityksessä tuo monia etuja: selkeyttää ohjelmakoodia, ohjelmakoodi on uudelleenkäytettävää, dokumentoitavuus paranee ja toiminto on helposti toistettavissa. Haittapuolina nousi esiin ohjelman suorituksen hitaus ja virhetilanteiden hallinta. Suunnittelumalleja käyttävän yrityksen henkilöriippuvuus vähenee, kun ohjelmistot ovat hyvin dokumentoituja ja ratkaisut käyttävät vakiintunutta ohjelmointitapaa. Työn lisäksi säästyy myös rahaa, kun ohjelmiston komponenttien osia voidaan käyttää uudelleen.