Pakotettu sankari? Risto Rytin sankaruus ja uhrius
Piirainen, Jenna (2014)
Piirainen, Jenna
2014
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201501081014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201501081014
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Risto Rytin toimia sotien aikana, erityisesti jatkosodan lopussa, sankaruuden viitekehyksen kautta. Sankaruuteen läheisesti liittyvä uhrius, uhraus ja uhrautuminen kuvastavat erityisesti Rytistä kerrottuja kertomuksia. Tutkimusote on kertomusanalyyttinen.
Sankaruus ja tarinallisuus kuuluvat lähtökohtaisestikin yhteen. Sankaruus luodaan kertomusten välityksellä, joita sankarista kerrotaan. Kertomus on jonkun merkityksellisen asian välittämistä eteenpäin vaikkapa sanoin. Tarina on se kertomuksen syvärakenne, joka herättää kuulijassaan tunteita ja jättää tälle jonkin uskon. Sankaritarinoiden kertominen on myös poliittinen teko, sillä tarinan kertoja on muotoillut kertomuksensa haluamansalaiseksi. Kertomuksen esittäjä näkee asioiden välillä yhteyksiä, rajaa kertomansa asiat ja jopa juonellistaa kertomuksensa.
Sankaruutta käsiteltäessä huomio kiinnittyy tässä tutkielmassa nationalismiin, sotaan, identiteettiin ja sankaruuden universaaleihin piirteisiin. Risto Rytin osalta tutkimuskysymys käsittelee sitä, millaisena Rytin tarina sankaruuden kontekstissa näyttäytyy. Tutkimusaineistona on käytetty Risto Rytistä kirjoitettua kirjallisuutta 1950-luvulta nykypäivään saakka.
Kertomusanalyyttinen tai siis narratiivinen tutkimusote on epäyhtenäinen joukko keinoja, joilla kertomuksista voidaan etsiä merkityksiä. Tämän tutkielman pääpaino metodissa mielessä on kertomuksista nousevien teemojen erittely ja analysointi. Teemoiksi olen nostanut uhrauksen, traagisen sankaruuden ja sotasankaruuden sekä sotasyyllisyyden.
Risto Ryti oli henkilönä ja sankarina ristiriitainen. Hän oli älykäs ja vastuuntuntoinen, rationaalinen toimija. Velvollisuudentuntonsa vuoksi hän joutui hankalaan tilanteeseen, joka johti hänen traagiseen kohtaloonsa tulla tuomituksi sotasyyllisenä. Rytin toimissa näkyy paitsi taitavuus asioiden hoitamiseen ovelasti manipuloiden, myös myöntyminen vastuunkantamiseen. Hän suostui ratkaisuihin, joihin moni ei välttämättä olisi lähtenyt. Ryti oli tavallaan uhri, mutta ei täysin tahtonsa vastaisesti.
Sankaruus ja tarinallisuus kuuluvat lähtökohtaisestikin yhteen. Sankaruus luodaan kertomusten välityksellä, joita sankarista kerrotaan. Kertomus on jonkun merkityksellisen asian välittämistä eteenpäin vaikkapa sanoin. Tarina on se kertomuksen syvärakenne, joka herättää kuulijassaan tunteita ja jättää tälle jonkin uskon. Sankaritarinoiden kertominen on myös poliittinen teko, sillä tarinan kertoja on muotoillut kertomuksensa haluamansalaiseksi. Kertomuksen esittäjä näkee asioiden välillä yhteyksiä, rajaa kertomansa asiat ja jopa juonellistaa kertomuksensa.
Sankaruutta käsiteltäessä huomio kiinnittyy tässä tutkielmassa nationalismiin, sotaan, identiteettiin ja sankaruuden universaaleihin piirteisiin. Risto Rytin osalta tutkimuskysymys käsittelee sitä, millaisena Rytin tarina sankaruuden kontekstissa näyttäytyy. Tutkimusaineistona on käytetty Risto Rytistä kirjoitettua kirjallisuutta 1950-luvulta nykypäivään saakka.
Kertomusanalyyttinen tai siis narratiivinen tutkimusote on epäyhtenäinen joukko keinoja, joilla kertomuksista voidaan etsiä merkityksiä. Tämän tutkielman pääpaino metodissa mielessä on kertomuksista nousevien teemojen erittely ja analysointi. Teemoiksi olen nostanut uhrauksen, traagisen sankaruuden ja sotasankaruuden sekä sotasyyllisyyden.
Risto Ryti oli henkilönä ja sankarina ristiriitainen. Hän oli älykäs ja vastuuntuntoinen, rationaalinen toimija. Velvollisuudentuntonsa vuoksi hän joutui hankalaan tilanteeseen, joka johti hänen traagiseen kohtaloonsa tulla tuomituksi sotasyyllisenä. Rytin toimissa näkyy paitsi taitavuus asioiden hoitamiseen ovelasti manipuloiden, myös myöntyminen vastuunkantamiseen. Hän suostui ratkaisuihin, joihin moni ei välttämättä olisi lähtenyt. Ryti oli tavallaan uhri, mutta ei täysin tahtonsa vastaisesti.