Elämäntilanne ja yleisten kirjastojen ei-käyttäjyyden syyt
Kuisma, Niina (2014)
Kuisma, Niina
2014
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriopinnot - Master's Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412312553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412312553
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään, miten erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat yleisten kirjastojen palveluiden ei-käyttäjyyden syihin ja miten ei-käyttäjät kokevat kirjaston palveluna. Tutkimusaineistona toimivat kaksitoista fokusryhmähaastattelua, jotka toteutettiin vuoden 2013 maalis-toukokuussa Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kouvolassa. Haastatteluryhmien sisällä ihmisiä yhdistää heidän elämäntilanteensa, joka tässä tutkimuksessa tarkoittaa ihmisen suhdetta työelämään. Haastatteluaineisto kattaa yhteensä kahdeksan elämäntilanneryhmää, jotka ovat ala- ja yläasteikäiset koululaiset, ammatti- ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, työllistetyt, työssäkäyvät, kotiäidit sekä eläköityneet. Yhteensä haastatteluihin osallistui 41 henkilöä.
Tutkimuksen mukaan elämäntilanne vaikuttaa ainakin osittain yleisten kirjastojen ei-käytön syihin. Lapsilla pitkä matka kirjastoon ja nuorilla esimerkiksi aktiivinen vapaa-aika vaikuttavat kirjastonkäyttöön. Opiskelijoiden kohdalla ei-käytön syynä ovat muun muassa opiskelun aiheuttama ajanpuute sekä oman alan ajantasaisen aineiston puuttuminen yleisestä kirjastosta. Työllistetyillä sosio-ekonominen asema näyttää vaikuttavan osaltaan kirjastonkäyttöön kun taas työssäkäyvillä ei-käytön syitä ovat muun muassa lukemisharrastuksen puuttuminen, vapaa-ajan puute sekä kirjaston sijainti arkireittien ulkopuolella. Kotiäitien osalta kiireinen perhe-elämä sekä kirjaston toimintatavat hankaloittavat kirjastonkäyttöä. Eläköityneiden kohdalla kirjaston palveluiden käyttämättömyyteen vaikuttavat esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen sekä vanhenemisen mukanaan tuomat fyysiset muutokset, jotka hankaloittivat lukemista sekä kirjastossa käyntiä.
Kirjaston palveluiden käyttämättömyydestä huolimatta suurin osa fokusryhmähaastatteluihin osallistuneista arvostaa kirjastoa palveluna. Useat haastateltavat pitävät tärkeänä esimerkiksi kirjaston tarjoamaa sivistystä, palvelujen ilmaisuutta sekä kirjaston sijaintia lähellä sen käyttäjiä. Kirjaston ei-käyttäjyys ei siis tarkoita sitä, että kirjastoa ja sen tarjoamia palveluita ei arvostettaisi.
Tutkimuksen mukaan elämäntilanne vaikuttaa ainakin osittain yleisten kirjastojen ei-käytön syihin. Lapsilla pitkä matka kirjastoon ja nuorilla esimerkiksi aktiivinen vapaa-aika vaikuttavat kirjastonkäyttöön. Opiskelijoiden kohdalla ei-käytön syynä ovat muun muassa opiskelun aiheuttama ajanpuute sekä oman alan ajantasaisen aineiston puuttuminen yleisestä kirjastosta. Työllistetyillä sosio-ekonominen asema näyttää vaikuttavan osaltaan kirjastonkäyttöön kun taas työssäkäyvillä ei-käytön syitä ovat muun muassa lukemisharrastuksen puuttuminen, vapaa-ajan puute sekä kirjaston sijainti arkireittien ulkopuolella. Kotiäitien osalta kiireinen perhe-elämä sekä kirjaston toimintatavat hankaloittavat kirjastonkäyttöä. Eläköityneiden kohdalla kirjaston palveluiden käyttämättömyyteen vaikuttavat esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen sekä vanhenemisen mukanaan tuomat fyysiset muutokset, jotka hankaloittivat lukemista sekä kirjastossa käyntiä.
Kirjaston palveluiden käyttämättömyydestä huolimatta suurin osa fokusryhmähaastatteluihin osallistuneista arvostaa kirjastoa palveluna. Useat haastateltavat pitävät tärkeänä esimerkiksi kirjaston tarjoamaa sivistystä, palvelujen ilmaisuutta sekä kirjaston sijaintia lähellä sen käyttäjiä. Kirjaston ei-käyttäjyys ei siis tarkoita sitä, että kirjastoa ja sen tarjoamia palveluita ei arvostettaisi.