Euroopan unionin perusoikeuskirja Suomen valtiosäännön näkökulmasta
Kulju, Mira (2014)
Kulju, Mira
2014
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412292520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412292520
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on Euroopan unionin perusoikeuskirja valtiosääntömme näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan perusoikeuskirjan oikeuksia ja niiden vaikutuksia kotimaisiin oikeudellisiin käytäntöihin. Tarkastelussa on perusoikeuskirja sekä unionitasolta katsottuna että kotimaiselta näkökannalta. Tutkimus on pääsääntöisesti oikeusdogmaattinen ja oikeusvertaileva. Oikeustapaustutkimuksen avulla selvitän, kuin unionin tuomioistuin tulkitsee perusoikeuskirjan oikeuksia. Tutkimus kuvaa eurooppalaisen ja kotimaisen perusoikeusajattelun kehitystä, joten se sivuaa myös oikeushistoriaa.
Tutkimuksessa havaitsin, että perusoikeusjärjestelmät elävät rinnakkain. Vaikka järjestelmien välillä on jännitteitä, korostetaan nykyään järjestelmien rinnakkaisuutta ja tulkinnallista yhteensovittamista. Ristiriitatilanteissa kansallinen toimija voi käyttää perus- ja ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa tai häivyttää ristiriitaa erilaisilla lainsäädännöllisillä toimilla. Unionioikeudet määrittävät suojan minimitason ja kansallinen toimija voi antaa perusoikeuksillaan laajempaa perusoikeussuojaa. Perusoikeuskirjan oikeuksia ei pitäisikään tulkita joustamattomasti "pienimmän mahdollisen nimittäjän" lähestymistavan mukaan, vaan ne olisi nähtävä keinona tarjota korkeatasoinen suoja, joka on sopusoinnussa unionin oikeuden kanssa ja yhdenmukainen yhteisten valtiosääntöperinteiden kanssa.
Vaikka perusoikeusnormeille luontaista on erityinen hierarkkinen oikeusasema ja pysyvyys, ne eivät ole täysin muuttumattomia. Oikeusnormien tulkintaa ohjaavat tuomioistuimet. Euroopan unionin tuomioistuin ohjaa perusoikeuskirjan tulkintaa tuomioillaan. Tuomioistuin onkin ottanut ensimmäiset askeleet muovatakseen yleistä teoriaa perusoikeuskirjan soveltamisesta tulkinnoillaan tuoreissa perusoikeuskirjan artikloita koskevissa tapauksissaan.
Tutkimuksessa havaitsin, että perusoikeusjärjestelmät elävät rinnakkain. Vaikka järjestelmien välillä on jännitteitä, korostetaan nykyään järjestelmien rinnakkaisuutta ja tulkinnallista yhteensovittamista. Ristiriitatilanteissa kansallinen toimija voi käyttää perus- ja ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa tai häivyttää ristiriitaa erilaisilla lainsäädännöllisillä toimilla. Unionioikeudet määrittävät suojan minimitason ja kansallinen toimija voi antaa perusoikeuksillaan laajempaa perusoikeussuojaa. Perusoikeuskirjan oikeuksia ei pitäisikään tulkita joustamattomasti "pienimmän mahdollisen nimittäjän" lähestymistavan mukaan, vaan ne olisi nähtävä keinona tarjota korkeatasoinen suoja, joka on sopusoinnussa unionin oikeuden kanssa ja yhdenmukainen yhteisten valtiosääntöperinteiden kanssa.
Vaikka perusoikeusnormeille luontaista on erityinen hierarkkinen oikeusasema ja pysyvyys, ne eivät ole täysin muuttumattomia. Oikeusnormien tulkintaa ohjaavat tuomioistuimet. Euroopan unionin tuomioistuin ohjaa perusoikeuskirjan tulkintaa tuomioillaan. Tuomioistuin onkin ottanut ensimmäiset askeleet muovatakseen yleistä teoriaa perusoikeuskirjan soveltamisesta tulkinnoillaan tuoreissa perusoikeuskirjan artikloita koskevissa tapauksissaan.