L'aspect verbal dans l'enseignement du FLE. Imparfait ou passé composé?
Visanen, Katja (2014)
Visanen, Katja
2014
Ranskan kieli - French Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192502
Tiivistelmä
Imperfektin ja passé composén välillä valitseminen on ranskan kielen opiskelijoille edelleen yksi hankalimmista asioista. Vaikeudet johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, etteivät suomen ja ranskan menneen ajan aikamuodot vastaa toisiaan täysin, vaan ranskan passé composé voidaan kääntää suomeksi usealla eri aikamuodolla, ja myöskään imparfait ei käänny aina imperfektiksi. Menneen ajan aikamuotojen valintaa voidaan helpottaa tarkastelemalla imperfektin ja passé composén aspektitulkintoja. Esimerkiksi venäjän kielen opiskelussa aspektierot ovat olennainen osa kielioppia ja käytännön kielenkäyttöä, minkä vuoksi kiinnostuin aspektista myös ranskan kielessä. Halusin tutkia, voitaisiinko ranskan kielen aspektiteoriaa pedagogistaa ja sen avulla helpottaa menneen ajan aikamuotojen valitsemisessa etenkin yläaste- ja lukiotasolla.
Tutkimuksessani esittelen imperfektin ja passé composén muodostamisen ja käytön sekä suomen ja ranskan kielen aspektiteorian. Pedagogisessa osiossa käyn läpi Suomen kieltenopiskelun perusteet peruskoulussa ja lukiossa sekä esittelen kieliopin opettamismetodeita. Analyysiosiossa tutkin miten ranskan vieraan kielen Voilà ! -oppikirjasarjassa käsitellään imperfektin ja passé composén muodostus ja käyttö. Tutkin myös teeman mukaiset tehtävät tyypeittäin. Käytännön sovelluksena esittelen kaksi tapaustutkimusta, joissa selvitän kahden opiskelijaryhmän (lukio ja yliopisto) ranskan menneen ajan muodostamisen ja käytön hallintaa.
Vaikka oppikirjojen merkitys on suuri, haluan tutkimuksessani painottaa myös opettajan roolia kieliopin opettamisessa. Eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen luovat jatkuvaa tarvetta kielitaidolle, ja myös painetta kielitaidon hyvän tason ylläpitämiselle. Haluan tutkimuksellani herättää keskustelua opetusmetodeista ja -tyyleistä, käytettävästä materiaalista sekä painotusalueista. Tämänhetkisen trendin mukaan korostetaan ennen kaikkea kommunikatiivisuuden periaatetta, jonka jyrkimmän kannan mukaan tärkeintä on tulla ymmärretyksi keinolla millä hyvänsä. Kielioppi ja oikeinkirjoitus ovat kuitenkin suuri osa ymmärretyksi tulemista ja viestin välittämistä, ja niiden opiskelu tulisikin integroida paremmin kielenopetukseen sen sijaan, että kielioppitunnit olisivat välttämätön osa-alue käytännön harjoitusten välissä myös kielioppia voi opettaa interaktiivisesti, toiminnallisesti ja hauskasti.
Tutkimuksessani esittelen imperfektin ja passé composén muodostamisen ja käytön sekä suomen ja ranskan kielen aspektiteorian. Pedagogisessa osiossa käyn läpi Suomen kieltenopiskelun perusteet peruskoulussa ja lukiossa sekä esittelen kieliopin opettamismetodeita. Analyysiosiossa tutkin miten ranskan vieraan kielen Voilà ! -oppikirjasarjassa käsitellään imperfektin ja passé composén muodostus ja käyttö. Tutkin myös teeman mukaiset tehtävät tyypeittäin. Käytännön sovelluksena esittelen kaksi tapaustutkimusta, joissa selvitän kahden opiskelijaryhmän (lukio ja yliopisto) ranskan menneen ajan muodostamisen ja käytön hallintaa.
Vaikka oppikirjojen merkitys on suuri, haluan tutkimuksessani painottaa myös opettajan roolia kieliopin opettamisessa. Eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen luovat jatkuvaa tarvetta kielitaidolle, ja myös painetta kielitaidon hyvän tason ylläpitämiselle. Haluan tutkimuksellani herättää keskustelua opetusmetodeista ja -tyyleistä, käytettävästä materiaalista sekä painotusalueista. Tämänhetkisen trendin mukaan korostetaan ennen kaikkea kommunikatiivisuuden periaatetta, jonka jyrkimmän kannan mukaan tärkeintä on tulla ymmärretyksi keinolla millä hyvänsä. Kielioppi ja oikeinkirjoitus ovat kuitenkin suuri osa ymmärretyksi tulemista ja viestin välittämistä, ja niiden opiskelu tulisikin integroida paremmin kielenopetukseen sen sijaan, että kielioppitunnit olisivat välttämätön osa-alue käytännön harjoitusten välissä myös kielioppia voi opettaa interaktiivisesti, toiminnallisesti ja hauskasti.