Ylistetty yhteiskunnallisuus, vieroksuttu viihteellisyys. Journalismin sisäiset hierarkiat ja naistenlehtijournalismin arvostus nuorten toimittajien silmin
Ukkonen, Mirka (2014)
Ukkonen, Mirka
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192495
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tuottaa uutta, ajankohtaista tietoa journalismin eri lajityyppien välisistä hierarkioista. Erityisenä tarkastelun kohteena on naistenlehtijournalismin ja naistenlehtitoimittajan työn arvostus journalismin kentällä. Tutkimus pyrkii laajentamaan median ja journalismin tutkimusta ja kiinnittämään entistä enemmän huomiota naistenlehtiin osana journalismin ammatillista kenttää. Samalla tavoitteena on herättää keskustelua alan sisäisistä asenteista ja mahdollisista piilevistä arvostuksista. Yhtenä keskeisenä osa-alueena tutkielmassa tarkastellaan journalismin eri lajityyppien sukupuolittuneisuuden suhteutumista hierarkioiden rakentumiseen.
Journalismin lajityyppien välisiä hierarkioita lähestytään kymmenen nuoren toimittajan teemahaastattelujen kautta. Tarkastelun kohteena ovat toimittajien käsitykset ja mielikuvat alan sisäisistä arvojärjestyksistä, naistenlehtijournalismista ja sen asemasta näissä hierarkioissa. Samalla nuoret toimittajat tuottavat puheessaan omalta osaltaan erilaisia hierarkioita ja kertovat, miten henkilökohtaisesti arvottavat eri lajityyppejä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin keväällä ja syksyllä 2013. Aineiston, eli litteroidun puheen, sisällönanalyysi perustuu teemoitteluun.
Nuorten toimittajien käsitysten mukaisissa ja puheessa tuotetuissa hierarkioissa eniten arvostusta nauttivat yhteiskunnalliseksi mielletyt uutisgenreen kuuluvat lajityypit, erityisesti politiikan journalismi, talousjournalismi ja ulkomaanjournalismi. Vähiten arvostusta nauttivat viihteellisemmäksi mielletyt lajityypit, erityisesti naistenlehtijournalismi, viihdejournalismi ja urheilujournalismi. Tutkimuksen keskiössä olleen naistenlehtijournalismin arvostus ja asema näissä hierarkioissa muodostui etenkin suhteessa uutisgenreen kuuluviin lajityyppeihin. Vaikka toimittajat liittivät naistenlehtijournalismiin puheessaan myös positiivisia käsityksiä ja mielikuvia, uutisjournalismiin kuuluviin lajityyppeihin verratessa selkeä ero arvostuksessa oli havaittavissa. Huomionarvoista oli myös, että yleisaikakauslehdet miellettiin arvojärjestyksissä naistenlehtiä korkeammalle. Naistenlehtijournalismi miellettiin journalismin ytimen ulkopuolelle.
Haastatteluissa rakentuvia hierarkioita peilataan tutkielmassa feministisen mediatutkimuksen teorioihin journalismin, eri lajityyppien ja journalismin yhteiskunnallisuuden ja viihteellisyyden sukupuolittuneisuudesta. Journalismin sukupuolittuneisuus suhteutuu haastatteluissa hahmottuviin arvojärjestyksiin yhtenä olennaisena, joskaan ei ainoana, ulottuvuutena.
Journalismin lajityyppien välisiä hierarkioita lähestytään kymmenen nuoren toimittajan teemahaastattelujen kautta. Tarkastelun kohteena ovat toimittajien käsitykset ja mielikuvat alan sisäisistä arvojärjestyksistä, naistenlehtijournalismista ja sen asemasta näissä hierarkioissa. Samalla nuoret toimittajat tuottavat puheessaan omalta osaltaan erilaisia hierarkioita ja kertovat, miten henkilökohtaisesti arvottavat eri lajityyppejä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin keväällä ja syksyllä 2013. Aineiston, eli litteroidun puheen, sisällönanalyysi perustuu teemoitteluun.
Nuorten toimittajien käsitysten mukaisissa ja puheessa tuotetuissa hierarkioissa eniten arvostusta nauttivat yhteiskunnalliseksi mielletyt uutisgenreen kuuluvat lajityypit, erityisesti politiikan journalismi, talousjournalismi ja ulkomaanjournalismi. Vähiten arvostusta nauttivat viihteellisemmäksi mielletyt lajityypit, erityisesti naistenlehtijournalismi, viihdejournalismi ja urheilujournalismi. Tutkimuksen keskiössä olleen naistenlehtijournalismin arvostus ja asema näissä hierarkioissa muodostui etenkin suhteessa uutisgenreen kuuluviin lajityyppeihin. Vaikka toimittajat liittivät naistenlehtijournalismiin puheessaan myös positiivisia käsityksiä ja mielikuvia, uutisjournalismiin kuuluviin lajityyppeihin verratessa selkeä ero arvostuksessa oli havaittavissa. Huomionarvoista oli myös, että yleisaikakauslehdet miellettiin arvojärjestyksissä naistenlehtiä korkeammalle. Naistenlehtijournalismi miellettiin journalismin ytimen ulkopuolelle.
Haastatteluissa rakentuvia hierarkioita peilataan tutkielmassa feministisen mediatutkimuksen teorioihin journalismin, eri lajityyppien ja journalismin yhteiskunnallisuuden ja viihteellisyyden sukupuolittuneisuudesta. Journalismin sukupuolittuneisuus suhteutuu haastatteluissa hahmottuviin arvojärjestyksiin yhtenä olennaisena, joskaan ei ainoana, ulottuvuutena.