Yleisten kirjastojen sosiaalisen median käyttö asiakkaiden näkökulmasta
Salo, Laura (2014)
Salo, Laura
2014
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriopinnot - Master's Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192488
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan yleisten kirjastojen sosiaalisen median käyttöä asiakkaiden näkökulmasta keskittyen erityisesti pääkaupunkiseudun kirjastojen Facebookin käyttöön.
Kirjaston tarve ottaa käyttöön sosiaalisen median palveluita on yhteydessä laajempaan yhteiskunnallisen osallistumiskulttuurin ja siihen liittyvän kirjaston palvelutehtävän muutokseen, jossa asiakkaat nähdään toimijoina, joille halutaan tarjota vaikuttamiskanava. Vuorovaikutus on sosiaalisen median keskeinen elementti, mutta tiedottamisen ja markkinoinnin on havaittu korostuvan kirjastojen sosiaalisen median käyttötavoissa kommunikaation kustannuksella.
Tutkimuksen empiirinen osa käsittää kesällä 2014 pääkaupunkiseudun kirjastoverkon asiakkaille suunnatulla verkkokyselyllä kerätyn aineiston esittelyn ja analyysin. Aineiston koko on 448 vastausta.
Vastausten perusteella asiakkaat toivovat kirjastojen Facebook-sivuja käytettävän erityisesti tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedottamiseen sekä aineistovinkkauksien julkaisemiseen. Suurin osa vastaajista halusi olla vuorovaikutuksessa kirjastojen kanssa Facebookissa, mitä he perustelivat Facebook-vuorovaikutuksen helppoudella ja nopeudella. Vastaajat olivat kiinnostuneita nykyistä monipuolisemmasta vuorovaikutuksesta Facebookissa erityisesti kirjaston päivityksistä tykkäämisen, niiden jakamisen ja kommentoinnin keinoin. Vastaajien nuori ikä yhtäältä ja tiheä Facebookin käyttö toisaalta olivat yhteydessä Facebook-sivuja koskevien käyttötarkoitustoiveiden sekä toteutuneiden ja haluttujen vuorovaikutustapojen runsaaseen määrään.
Lisäksi tutkittiin miksi jotkut Facebookia käyttävät kirjaston asiakkaat eivät seuraa kirjastoja palvelussa. Yleisimmät syyt seuraamattomuudelle olivat tietämättömyys kirjastojen läsnäolosta Facebookissa ja se, ettei Facebookia pidetty sopivana kanavana vuorovaikutukselle kirjastojen kanssa. Vastaajat ilmoittivat voivansa harkita seuraamista, mikäli Facebook-sivujen sisältöjä kehitettäisiin ja niiden olemassaolosta tiedotettaisiin enemmän.
Aineisto on itsevalikoitunut näyte, mikä asettaa rajoituksia tulosten yleistettävyydelle. Työllä on kuitenkin tutkimuksellista arvoa yleisten kirjastojen asiakkaiden toiveita kartoittavana aineistona, sillä aihepiiriä ei ole juurikaan aiemmin tutkittu.
Kirjaston tarve ottaa käyttöön sosiaalisen median palveluita on yhteydessä laajempaan yhteiskunnallisen osallistumiskulttuurin ja siihen liittyvän kirjaston palvelutehtävän muutokseen, jossa asiakkaat nähdään toimijoina, joille halutaan tarjota vaikuttamiskanava. Vuorovaikutus on sosiaalisen median keskeinen elementti, mutta tiedottamisen ja markkinoinnin on havaittu korostuvan kirjastojen sosiaalisen median käyttötavoissa kommunikaation kustannuksella.
Tutkimuksen empiirinen osa käsittää kesällä 2014 pääkaupunkiseudun kirjastoverkon asiakkaille suunnatulla verkkokyselyllä kerätyn aineiston esittelyn ja analyysin. Aineiston koko on 448 vastausta.
Vastausten perusteella asiakkaat toivovat kirjastojen Facebook-sivuja käytettävän erityisesti tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedottamiseen sekä aineistovinkkauksien julkaisemiseen. Suurin osa vastaajista halusi olla vuorovaikutuksessa kirjastojen kanssa Facebookissa, mitä he perustelivat Facebook-vuorovaikutuksen helppoudella ja nopeudella. Vastaajat olivat kiinnostuneita nykyistä monipuolisemmasta vuorovaikutuksesta Facebookissa erityisesti kirjaston päivityksistä tykkäämisen, niiden jakamisen ja kommentoinnin keinoin. Vastaajien nuori ikä yhtäältä ja tiheä Facebookin käyttö toisaalta olivat yhteydessä Facebook-sivuja koskevien käyttötarkoitustoiveiden sekä toteutuneiden ja haluttujen vuorovaikutustapojen runsaaseen määrään.
Lisäksi tutkittiin miksi jotkut Facebookia käyttävät kirjaston asiakkaat eivät seuraa kirjastoja palvelussa. Yleisimmät syyt seuraamattomuudelle olivat tietämättömyys kirjastojen läsnäolosta Facebookissa ja se, ettei Facebookia pidetty sopivana kanavana vuorovaikutukselle kirjastojen kanssa. Vastaajat ilmoittivat voivansa harkita seuraamista, mikäli Facebook-sivujen sisältöjä kehitettäisiin ja niiden olemassaolosta tiedotettaisiin enemmän.
Aineisto on itsevalikoitunut näyte, mikä asettaa rajoituksia tulosten yleistettävyydelle. Työllä on kuitenkin tutkimuksellista arvoa yleisten kirjastojen asiakkaiden toiveita kartoittavana aineistona, sillä aihepiiriä ei ole juurikaan aiemmin tutkittu.