Kehitysehdotuksia yhteisölliseen mediavaikuttavuuteen
Hemmilä, Jari (2014)
Hemmilä, Jari
2014
Journalistiikan maisteriopinnot - Master's Programme in Journalism
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192481
Tiivistelmä
Yhteisöjen tavoitteena on aatteellisen ja aktivoivan toiminnan kautta ylläpitää ja kehittää toimintaan osallistuvien henkilöiden keskinäistä, mutta myös alueellista yhteisöllisyyttä. Yhteisöjen on yhteisöllisen mediavaikuttavuuden kehittämistä varten syvennettävä osaamistaan tietämyksellä laaja-alaisista osa-alueista yhteisö, yhteisöllisyys, massa, yleisö, julkiso, viestintä, yhteisöllinen media, julkisuus, harkitseva demokratia, kollektiivinen tietoisuus sekä väliintulomedia.
Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa yhteisöille keinoja yhteisöllisyyden tavoittelemiseen tarvittavan tietotaidon hankintaan. Yhteisön kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden tavoittamisessa yhteisön tulee suunnata osa-alueiden osaajana itseensä kriittinen katse, jolloin muita keskeisiä asiasanoja korkeampaan asemaan nousevat määritteiden yhteisö, yhteisöllisyys, julkiso, viestintä, harkitseva demokratia, kollektiivinen tietoisuus ja väliintulomedia käsitteellistäminen yhteisöön kuuluvien henkilöiden keskuudessa samankaltaisella tavalla.
Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osuuteen. Teoreettisessa osuudessa käsitellään tutkijan tärkeiksi havaitsemia yhteisön ja yhteisöllisyyden kehittämiseen tarvittavia asiakokonaisuuksia, kuten harkitseva demokratia yhdistystoiminnassa, rituaaliviestintä, informaatiovaje, medioiden käyttötavat sekä yhteisöjulkisuus voimavarana. Empiirinen osuus muodostui yhteistyötoimijoiden, Nokian kaupunki ja Nokian seurakunta, yhteisöllisyydestä huolehtivien ja vaikutusmahdollisuuksia etsivien henkilöiden haastattelutilaisuuksista. Aiheita yhteisö, yhteisöllisyys, viestintä, media, yleisö ja julkisuus käsitelleet haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Tutkimuksen johtopäätöksissä yhdistettiin toisiinsa teoreettinen ja empiirinen osuus. Johtopäätöksistä nousi esiin yli neljäkymmentä toimenpide-ehdotusta aiheista yhteisö, media ja yleisö. Korkeasta ehdotusmäärästä huolimatta yhteisöjen on suhtauduttava kehittämistä edesauttaviin toimenpiteisiin varo-vaisella tavalla. Tämän näkemyksen mukaisesti yhteisöjen on parempi toteuttaa muutama asia kunnolla valmiiksi kuin usea asia heikosti hutiloiden.
Keskeinen tutkimustulos osoittaa suuntaan, jossa yhteisön kehittäminen muodostaa perustan yhteisöllisen mediavaikuttavuuden onnistumiselle. Yhteisön toimintaa johtavan julkison toiminnan on tästä syystä oltava harkitsevaan demokratiaan perustuvaa, avointa sekä yhteisesti hyväksytyn kollektiivitietoisuuden kautta tapahtuvaa. Yhteisö voi tavoitella toiminnallaan sosiaalista vaikuttavuutta yhteistyössä median ja yhteisöaihetta lähellä olevien toimijoiden kanssa.
Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa yhteisöille keinoja yhteisöllisyyden tavoittelemiseen tarvittavan tietotaidon hankintaan. Yhteisön kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden tavoittamisessa yhteisön tulee suunnata osa-alueiden osaajana itseensä kriittinen katse, jolloin muita keskeisiä asiasanoja korkeampaan asemaan nousevat määritteiden yhteisö, yhteisöllisyys, julkiso, viestintä, harkitseva demokratia, kollektiivinen tietoisuus ja väliintulomedia käsitteellistäminen yhteisöön kuuluvien henkilöiden keskuudessa samankaltaisella tavalla.
Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osuuteen. Teoreettisessa osuudessa käsitellään tutkijan tärkeiksi havaitsemia yhteisön ja yhteisöllisyyden kehittämiseen tarvittavia asiakokonaisuuksia, kuten harkitseva demokratia yhdistystoiminnassa, rituaaliviestintä, informaatiovaje, medioiden käyttötavat sekä yhteisöjulkisuus voimavarana. Empiirinen osuus muodostui yhteistyötoimijoiden, Nokian kaupunki ja Nokian seurakunta, yhteisöllisyydestä huolehtivien ja vaikutusmahdollisuuksia etsivien henkilöiden haastattelutilaisuuksista. Aiheita yhteisö, yhteisöllisyys, viestintä, media, yleisö ja julkisuus käsitelleet haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Tutkimuksen johtopäätöksissä yhdistettiin toisiinsa teoreettinen ja empiirinen osuus. Johtopäätöksistä nousi esiin yli neljäkymmentä toimenpide-ehdotusta aiheista yhteisö, media ja yleisö. Korkeasta ehdotusmäärästä huolimatta yhteisöjen on suhtauduttava kehittämistä edesauttaviin toimenpiteisiin varo-vaisella tavalla. Tämän näkemyksen mukaisesti yhteisöjen on parempi toteuttaa muutama asia kunnolla valmiiksi kuin usea asia heikosti hutiloiden.
Keskeinen tutkimustulos osoittaa suuntaan, jossa yhteisön kehittäminen muodostaa perustan yhteisöllisen mediavaikuttavuuden onnistumiselle. Yhteisön toimintaa johtavan julkison toiminnan on tästä syystä oltava harkitsevaan demokratiaan perustuvaa, avointa sekä yhteisesti hyväksytyn kollektiivitietoisuuden kautta tapahtuvaa. Yhteisö voi tavoitella toiminnallaan sosiaalista vaikuttavuutta yhteistyössä median ja yhteisöaihetta lähellä olevien toimijoiden kanssa.