Nuorten edustajat kokemuksia osallistumisesta ja osallistamisesta
Palomäki, Annika (2014)
Palomäki, Annika
2014
Ympäristöpolitiikka ja aluetiede - Environmental and Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412182454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412182454
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten edustuksellista osallistumista aktiivisten nuorten ja hallinnon asiantuntijoiden näkökulmista. Äänestysikää lähestyvillä nuorilla ei ole mahdollisuutta ilmaista mielipidettään vaaleissa, mutta heitä on lain mukaan kuultava heitä koskevissa asioissa. Kunnissa nuorille on viime vuosina perustettu edustuksellisia vaikuttajaryhmiä, ja myös oppilaskuntien hallitukset toimivat edustuksellisesti. Näitä on kritisoitu muun muassa siitä, että edustajiksi valikoituu vain tietynlaisia nuoria ja ettei heillä ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Niinpä tutkimuksessa pohditaan myös nuorten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä.
Tutkimuksen aineistoina käytetään Tampereen Nuorisofoorumin ja tamperelaisten oppilaskuntien hallituslaisten sekä Suomen kuuden suurimman kaupungin osallistumisasioiden asiantuntijoiden haastatteluita. Kehysanalyysin avulla perehdytään siihen, miten nuorten edustuksellisen vaikuttamisen merkitys rakentuu nuorten ja hallinnon asiantuntijoiden kokemuksissa. Lisäksi etsitään nuorten osallistumisen kehittämisen teemoja sisällönanalyysin avulla.
Kehysanalyysin tuloksena nuorten edustukselliselle vaikuttamistoiminnalle löytyi kolme eri merkitystä: sen voi nähdä joko vaikuttamisen, oppimisen tai näennäisdemokratian kehyksen kautta. Näistä vaikuttamisen kehys on vallitseva aktiivisten nuorten keskuudessa, kun taas hallinnon asiantuntijat käyttävät eniten oppimisen kehystä. Samaa tilannetta voidaan tulkita yhtäaikaisesti eri kehysten kautta.
Edustukselliset menetelmät eivät riitä nuorten osallistamiseen, ja osallistumista suunniteltaessa muutama asia vaatii huomiota. Vaikuttamistavoista olisi tiedotettava nykyistä paremmin. Tarvitaan nuorille ominaisia ja monipuolisia menetelmiä, ja aikuisten rooliin on kiinnitettävä huomiota. Internetin rooli on myös tehtävä selväksi. Myös osallistumattomien nuorten näkemyksiä on kunnioitettava ja pyrittävä ymmärtämään.
Tällä hetkellä hallinnon asiantuntijat ja aktiiviset nuoret suhtautuvat osallistumiseen jokseenkin eri tavoin, mutta yhdessä heillä olisi mahdollisuus kehittää entistä osallistavampia ja vaikuttavampia menetelmiä nuorten kuulemiseen. Tavoitteeksi tulisi ottaa nuorisonäkökulman huomiointi kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä nuorten kohtelu kykenevinä tämän päivän vaikuttajina.
Tutkimuksen aineistoina käytetään Tampereen Nuorisofoorumin ja tamperelaisten oppilaskuntien hallituslaisten sekä Suomen kuuden suurimman kaupungin osallistumisasioiden asiantuntijoiden haastatteluita. Kehysanalyysin avulla perehdytään siihen, miten nuorten edustuksellisen vaikuttamisen merkitys rakentuu nuorten ja hallinnon asiantuntijoiden kokemuksissa. Lisäksi etsitään nuorten osallistumisen kehittämisen teemoja sisällönanalyysin avulla.
Kehysanalyysin tuloksena nuorten edustukselliselle vaikuttamistoiminnalle löytyi kolme eri merkitystä: sen voi nähdä joko vaikuttamisen, oppimisen tai näennäisdemokratian kehyksen kautta. Näistä vaikuttamisen kehys on vallitseva aktiivisten nuorten keskuudessa, kun taas hallinnon asiantuntijat käyttävät eniten oppimisen kehystä. Samaa tilannetta voidaan tulkita yhtäaikaisesti eri kehysten kautta.
Edustukselliset menetelmät eivät riitä nuorten osallistamiseen, ja osallistumista suunniteltaessa muutama asia vaatii huomiota. Vaikuttamistavoista olisi tiedotettava nykyistä paremmin. Tarvitaan nuorille ominaisia ja monipuolisia menetelmiä, ja aikuisten rooliin on kiinnitettävä huomiota. Internetin rooli on myös tehtävä selväksi. Myös osallistumattomien nuorten näkemyksiä on kunnioitettava ja pyrittävä ymmärtämään.
Tällä hetkellä hallinnon asiantuntijat ja aktiiviset nuoret suhtautuvat osallistumiseen jokseenkin eri tavoin, mutta yhdessä heillä olisi mahdollisuus kehittää entistä osallistavampia ja vaikuttavampia menetelmiä nuorten kuulemiseen. Tavoitteeksi tulisi ottaa nuorisonäkökulman huomiointi kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä nuorten kohtelu kykenevinä tämän päivän vaikuttajina.