8.- ja 9.-luokkalaisten hampaiden harjaustottumukset, tupakointi ja perhetekijät
Teivaala, Satu (2014)
Teivaala, Satu
2014
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412162448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412162448
Tiivistelmä
Hampaiden harjaaminen kahdesti päivästä on suun terveyden perusta, jonka avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä kariesta ja iensairauksia. Suomalaisten 13-16-vuotiaiden suun omahoito on eurooppalaisiin nuoriin verrattuna heikommalla tasolla.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata 8.- ja 9.-luokkalaisten hampaiden harjaustottumuksia. Lisäksi tutkittiin nuorten tupakoinnin ja perhetekijöiden välistä yhteyttä hampaiden harjaustottumuksiin. Tutkimuksen perhetekijät koostuivat perherakenteesta sekä vanhempien koulutustaustasta, työllisyystilanteesta ja tupakointikäyttäytymisestä. Tutkimuksen aineistona on käytetty Kouluterveyskyselyä vuosilta 2010-2011 (n=102545). Aineisto on analysoitu tilastollisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Hampaiden harjaustottumuksia, nuorten tupakointia ja perhetekijöitä kuvattiin frekvenssi- ja prosenttiosuuksilla. Muuttujien välistä yhteyttä ja riippuvuutta tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö-testin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tytöistä 62 prosenttia ja pojista hieman yli kolmasosa harjasi hampaansa useammin kuin kerran päivässä. Pojista 48 prosenttia harjasi hampaitaan kerran päivässä. Nuorista päivittäin tupakoi 15 prosenttia. Pojat tupakoivat päivittäin hieman yleisemmin kuin tytöt. Tupakointi oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hampaiden harjaukseen. Tupakoivat nuoret harjasivat vähemmän hampaitaan kuin saman ikäluokan nuoret keskimäärin.
Myös kaikki tutkitut perhetekijät olivat yhteydessä nuorten hampaiden harjaustottumuksiin. Vanhempien yksihuoltajuus, matala koulutus, työttömyys tai pakkoloma sekä päivittäinen tupakointi oli yhteydessä nuorten hampaiden harjaukseen. Etenkin äidin tupakointi oli yhteydessä sekä tyttöjen että poikien vähäisempään hampaiden harjaukseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että 8.- ja 9.-luokkalaiset nuoret tarvitsevat motivointia ja ohjausta hampaiden harjauksen lisäämiseksi. Myös vanhemmat tarvitsevat laaja-alaista tietoa suun terveyden merkityksestä osana lasten hyvinvointia. Eri perhetekijät tulisi ottaa tehokkaammin huomioon suunniteltaessa suun terveyttä edistäviä interventioita ja kehittämishankkeita.
Avainsanat: suun terveys, hampaiden harjaus, tupakointi, perhetekijät ja nuoret
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata 8.- ja 9.-luokkalaisten hampaiden harjaustottumuksia. Lisäksi tutkittiin nuorten tupakoinnin ja perhetekijöiden välistä yhteyttä hampaiden harjaustottumuksiin. Tutkimuksen perhetekijät koostuivat perherakenteesta sekä vanhempien koulutustaustasta, työllisyystilanteesta ja tupakointikäyttäytymisestä. Tutkimuksen aineistona on käytetty Kouluterveyskyselyä vuosilta 2010-2011 (n=102545). Aineisto on analysoitu tilastollisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Hampaiden harjaustottumuksia, nuorten tupakointia ja perhetekijöitä kuvattiin frekvenssi- ja prosenttiosuuksilla. Muuttujien välistä yhteyttä ja riippuvuutta tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö-testin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tytöistä 62 prosenttia ja pojista hieman yli kolmasosa harjasi hampaansa useammin kuin kerran päivässä. Pojista 48 prosenttia harjasi hampaitaan kerran päivässä. Nuorista päivittäin tupakoi 15 prosenttia. Pojat tupakoivat päivittäin hieman yleisemmin kuin tytöt. Tupakointi oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hampaiden harjaukseen. Tupakoivat nuoret harjasivat vähemmän hampaitaan kuin saman ikäluokan nuoret keskimäärin.
Myös kaikki tutkitut perhetekijät olivat yhteydessä nuorten hampaiden harjaustottumuksiin. Vanhempien yksihuoltajuus, matala koulutus, työttömyys tai pakkoloma sekä päivittäinen tupakointi oli yhteydessä nuorten hampaiden harjaukseen. Etenkin äidin tupakointi oli yhteydessä sekä tyttöjen että poikien vähäisempään hampaiden harjaukseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että 8.- ja 9.-luokkalaiset nuoret tarvitsevat motivointia ja ohjausta hampaiden harjauksen lisäämiseksi. Myös vanhemmat tarvitsevat laaja-alaista tietoa suun terveyden merkityksestä osana lasten hyvinvointia. Eri perhetekijät tulisi ottaa tehokkaammin huomioon suunniteltaessa suun terveyttä edistäviä interventioita ja kehittämishankkeita.
Avainsanat: suun terveys, hampaiden harjaus, tupakointi, perhetekijät ja nuoret