Millainen perhe asuu sinun kotonasi? Muuttuneet perhekuvat alkuopetuksen uskonnon oppikirjoissa 1950-luvulta vuoteen 2013
Ketonen, Jasmiina; Muhonen, Riikka (2014)
Ketonen, Jasmiina
Muhonen, Riikka
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112416
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uskonnon oppikirjojen välittämiä perhekuvia sekä niiden suhdetta yhteiskunnallisiin muutoksiin. Analysoimme kirjojen tekstejä, kuvia, keskustelunaiheita ja tehtäviä tarkastellen sitä, miten perhe kuvataan niissä ja minkälaisia arvoja sekä ihanteita kuvauksiin liittyy. Olennaiseksi tarkastelussa nousi perherakenne, perheenjäsenten roolit ja toimintamallit. Analyysilla pyrittiin selvittämään, millaisia perhekuvia uskonnon oppikirjoissa esiintyy, miten ne muuttuvat eri vuosikymmeninä sekä miten yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat oppikirjojen perhekuviin.
Tutkimuksen aineistoksi valikoitui yhteensä 22 vuosien 1950 2013 välillä julkaistua alkuopetuksen uskonnon oppikirjaa. Tutkimuksessa päädyttiin tarkasteleman uskonnon oppikirjoja, sillä evankelisluterilaisen uskonnon oppiaineen opetussuunnitelman keskeisissä sisällöissä mainitaan perheen ja suvun arvot sekä perinteet. Tutkimus oli laadullinen ja sen la?hto?kohtana oli hermeneuttinen la?hestymistapa. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin. Alkuopetuksen oppikirjat sisältävät paljon kuvia, joten kuva-analyysilla oli merkittävä rooli tutkimuksessa. Jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman kattavia sekä monipuolisia, tutkimuksessa edettiin vuorovaikutteisella otteella huomioiden teoreettinen viitekehys jatkuvasti analyysin pohjalla.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä pyrittiin käsittelemään laajasti perhettä, siihen liittyviä käsityksiä ja arvoja sekä perheeseen liittyviä yhteiskunnallisia muutoksia. Aluksi selvitettiin, miten perinteisestä perhemallista on siirrytty postmoderniin perheeseen. Tämän lisäksi pohdittiin, mitkä arvot vaikuttavat perheen ilmiöiden taustalla ja miten niiden pohjalta on tehty ja toteutettu yhteiskunnallisia muutoksia. Koska aineistona toimii uskonnon oppikirjat, oli olennaista tarkastella perheen teemaa evankelisluterilaisen uskonnon kautta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin myös uskonnonopetuksen luonnetta ja historiaa, jotta uskonnon oppikirjojen perhekuvia voitiin tarkastella myös tämä konteksti huomioonottaen.
Aineiston analyysi tehtiin vuosikymmen kerrallaan, nostaen aina ajalle tyypillinen perhekuva esille sekä samalla tarkasteltiin sitä, miten yhteiskunnalliset muutokset tulevat näkyviin tutkimusaineistossa. Kokonaisuudessaan perheeseen liittyvät yhteiskunnalliset muutokset voitiin havaita myös oppikirjoissa, mutta usein vuosikymmenten viiveellä. Johtopäätöksiin löydettiin kolme merkittävää perhekuvassa tapahtunutta muutosta; perheenjäsenten roolit tasa-arvoistuivat, perherakenteet moninaistuivat sekä yksilöllistyminen lisääntyi.
Tasa-arvoistuminen näkyi muun muassa siinä, että äidin ja isän roolit ovat tulleet lähemmäksi toisiaan. Tosin perhettä ei oltu uusimmissa oppikirjoissa aina esitetty perinteisen ydinperheen mallin kautta, vaan perherakenteiden moninaistuminen näkyi esimerkiksi perhekuvien tulkinnanvaraiseksi jättämisellä ja erilaisuuden korostamisella. Näin ollen roolien väliset suhteetkin jäivät uusimmissa oppikirjoissa enemmän avoimiksi. Samalla yksilöllistyminen oli noussut yhä voimakkaammin pinnalle, joka osaltaan vaikutti esimerkiksi lapsen yhä vahvempaan autonomiseen rooliin sekä siihen, että erilaisuutta ja tämän kautta suvaitsevaisuutta korostettiin.
Tutkimuksen aineistoksi valikoitui yhteensä 22 vuosien 1950 2013 välillä julkaistua alkuopetuksen uskonnon oppikirjaa. Tutkimuksessa päädyttiin tarkasteleman uskonnon oppikirjoja, sillä evankelisluterilaisen uskonnon oppiaineen opetussuunnitelman keskeisissä sisällöissä mainitaan perheen ja suvun arvot sekä perinteet. Tutkimus oli laadullinen ja sen la?hto?kohtana oli hermeneuttinen la?hestymistapa. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin. Alkuopetuksen oppikirjat sisältävät paljon kuvia, joten kuva-analyysilla oli merkittävä rooli tutkimuksessa. Jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman kattavia sekä monipuolisia, tutkimuksessa edettiin vuorovaikutteisella otteella huomioiden teoreettinen viitekehys jatkuvasti analyysin pohjalla.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä pyrittiin käsittelemään laajasti perhettä, siihen liittyviä käsityksiä ja arvoja sekä perheeseen liittyviä yhteiskunnallisia muutoksia. Aluksi selvitettiin, miten perinteisestä perhemallista on siirrytty postmoderniin perheeseen. Tämän lisäksi pohdittiin, mitkä arvot vaikuttavat perheen ilmiöiden taustalla ja miten niiden pohjalta on tehty ja toteutettu yhteiskunnallisia muutoksia. Koska aineistona toimii uskonnon oppikirjat, oli olennaista tarkastella perheen teemaa evankelisluterilaisen uskonnon kautta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin myös uskonnonopetuksen luonnetta ja historiaa, jotta uskonnon oppikirjojen perhekuvia voitiin tarkastella myös tämä konteksti huomioonottaen.
Aineiston analyysi tehtiin vuosikymmen kerrallaan, nostaen aina ajalle tyypillinen perhekuva esille sekä samalla tarkasteltiin sitä, miten yhteiskunnalliset muutokset tulevat näkyviin tutkimusaineistossa. Kokonaisuudessaan perheeseen liittyvät yhteiskunnalliset muutokset voitiin havaita myös oppikirjoissa, mutta usein vuosikymmenten viiveellä. Johtopäätöksiin löydettiin kolme merkittävää perhekuvassa tapahtunutta muutosta; perheenjäsenten roolit tasa-arvoistuivat, perherakenteet moninaistuivat sekä yksilöllistyminen lisääntyi.
Tasa-arvoistuminen näkyi muun muassa siinä, että äidin ja isän roolit ovat tulleet lähemmäksi toisiaan. Tosin perhettä ei oltu uusimmissa oppikirjoissa aina esitetty perinteisen ydinperheen mallin kautta, vaan perherakenteiden moninaistuminen näkyi esimerkiksi perhekuvien tulkinnanvaraiseksi jättämisellä ja erilaisuuden korostamisella. Näin ollen roolien väliset suhteetkin jäivät uusimmissa oppikirjoissa enemmän avoimiksi. Samalla yksilöllistyminen oli noussut yhä voimakkaammin pinnalle, joka osaltaan vaikutti esimerkiksi lapsen yhä vahvempaan autonomiseen rooliin sekä siihen, että erilaisuutta ja tämän kautta suvaitsevaisuutta korostettiin.