Ne antaa mulle paikan yhteisössä ja tekee musta merkityksellisen : Yhteisön ja yhteisöllisen ilmapiirin merkitys opettajan työssä
Björkman, Emilia (2014)
Björkman, Emilia
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112413
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkitystä kouluissa opettajien näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mistä tekijöistä yhteisöllinen ilmapiiri opettajien kokemusten mukaan koostuu ja miten aidosti yhteisöllinen ilmapiiri voidaan saavuttaa. Yhteisöllisyyden merkitystä kouluarjessa tarkasteltiin erityisesti yhteisön uuden tulokkaan, uraansa aloittelevan opettajan kokemuksen kautta. Tuloksissa kuitenkin huomioitiin myös kokeneempien yhteisön jäsenten näkökulma.
Varsinainen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla sekä haastattelemalla. Lisätietoa tutkittavasta ilmiöstä toi erilaisten koulukulttuurien havainnointi. Tutkimuksen kohteena oli opettajia erilaisista lähtökohdista. Suurin osa opettajista toimi luokanopettajan tehtävissä, mutta mukana tutkimuksessa oli myös aineenopettajia, erityisopettajia ja myös osin rehtorin tehtävissä toimivia opettajia. Kaiken kaikkiaan avoimiin kyselylomakkeisiin vastasi 16 opettajaa.
Haastatteluihin osallistui 7 opettajaa. Opettajat toimivat kouluissa eri puolilla Hämettä ja Pirkanmaata. Tarkoituksena aineiston keruussa olikin kerätä tietoa erilaisista kouluista.
Yhteisöllinen työilmapiiri ja yhteistyön tekeminen motivoi ja kannustaa opettajia jaksamaan ajoittain haastavaa ja stressaavaakin työarkea. Yhteisöllisen koulukulttuurin piirteitä ovat yhteisön keskinäinen luottamus ja avoimuus, yhteisön vuorovaikutuksellisuus, rehtorin kollegiaalisuuteen kannustava esimerkki sekä työyhteisön yleinen yhteisöllisyysmyönteinen suhtautuminen. Nämä yhteisöllisyyden piirteet ja kollegiaalisuutta edistävät tekijät vaikuttavat kehämäisesti toisiinsa kun yksi piirre puuttuu, on yhteisöllisyyden muitakin piirteitä vaikea ylläpitää. Aito yhteisöllinen ilmapiiri koostuukin kaikista näistä piirteistä. Hidasteina yhteisöllisen työkulttuurin muodostumiselle opettajayhteisössä ovat epäkollegiaaliset työkulttuurit, joissa esiintyy esimerkiksi juoruja ja ennakkoluuloja sekä selvittämättömiä ongelmia yhteisön sisällä. Opettajan arkea määrittävä kiire sekä huonot työolosuhteet luovat myös oman haasteensa yhteisöllisyyden rakentumiselle.
Opettajan tulisi saada kokea olevansa merkityksellinen ja arvostettu työyhteisössään. Tämänkaltaisella kokemuksella on suuri merkitys, kun tarkastellaan opettajan työssä jaksamista. Parhaassa tapauksessa opettajat toimivat niin sanottuina työkumppaneina, mikä ilmenee tasa-arvoisena asemana ja keskinäisenä kunnioituksena yhteistyötä tehdessä. Työkumppanuuden tulisi ilmetä myös työkavereiden keskinäisenä henkisenä tukena ja kannustamisena. Erityisesti yhteisön uudelle tulokkaalle yhteisön tuki on tärkeä tekijä jaksamisen ja työarjesta selviytymisen näkökulmasta tarkasteltaessa.
Myös kollegiaalinen työkulttuuri edistää opettajan jaksamista ja työssä viihtymistä. Esimerkiksi töiden jakaminen ja ideoiden vaihtaminen työtovereiden kesken säästää opettajan aikaa ja energiaa, sekä lisää motivaatiota. Aidon yhteisöllisyyden mukanaan tuoma opettajien välinen yhteistyö on usein seurausta yhteisistä päämääristä. Yhteiseen hyvään tähtääminen yhteisönä motivoi opettajia jakamaan omaa osaamistaan. Tämä saa aikaan niin sanottua luonnollista, opettajista itsestään kumpuavaa, yhteistyötä. Tämänkaltainen yhteistyö voidaan nähdä tulevaisuudessa ratkaisuna työviihtyvyysongelmiin kouluissa.
Varsinainen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla sekä haastattelemalla. Lisätietoa tutkittavasta ilmiöstä toi erilaisten koulukulttuurien havainnointi. Tutkimuksen kohteena oli opettajia erilaisista lähtökohdista. Suurin osa opettajista toimi luokanopettajan tehtävissä, mutta mukana tutkimuksessa oli myös aineenopettajia, erityisopettajia ja myös osin rehtorin tehtävissä toimivia opettajia. Kaiken kaikkiaan avoimiin kyselylomakkeisiin vastasi 16 opettajaa.
Haastatteluihin osallistui 7 opettajaa. Opettajat toimivat kouluissa eri puolilla Hämettä ja Pirkanmaata. Tarkoituksena aineiston keruussa olikin kerätä tietoa erilaisista kouluista.
Yhteisöllinen työilmapiiri ja yhteistyön tekeminen motivoi ja kannustaa opettajia jaksamaan ajoittain haastavaa ja stressaavaakin työarkea. Yhteisöllisen koulukulttuurin piirteitä ovat yhteisön keskinäinen luottamus ja avoimuus, yhteisön vuorovaikutuksellisuus, rehtorin kollegiaalisuuteen kannustava esimerkki sekä työyhteisön yleinen yhteisöllisyysmyönteinen suhtautuminen. Nämä yhteisöllisyyden piirteet ja kollegiaalisuutta edistävät tekijät vaikuttavat kehämäisesti toisiinsa kun yksi piirre puuttuu, on yhteisöllisyyden muitakin piirteitä vaikea ylläpitää. Aito yhteisöllinen ilmapiiri koostuukin kaikista näistä piirteistä. Hidasteina yhteisöllisen työkulttuurin muodostumiselle opettajayhteisössä ovat epäkollegiaaliset työkulttuurit, joissa esiintyy esimerkiksi juoruja ja ennakkoluuloja sekä selvittämättömiä ongelmia yhteisön sisällä. Opettajan arkea määrittävä kiire sekä huonot työolosuhteet luovat myös oman haasteensa yhteisöllisyyden rakentumiselle.
Opettajan tulisi saada kokea olevansa merkityksellinen ja arvostettu työyhteisössään. Tämänkaltaisella kokemuksella on suuri merkitys, kun tarkastellaan opettajan työssä jaksamista. Parhaassa tapauksessa opettajat toimivat niin sanottuina työkumppaneina, mikä ilmenee tasa-arvoisena asemana ja keskinäisenä kunnioituksena yhteistyötä tehdessä. Työkumppanuuden tulisi ilmetä myös työkavereiden keskinäisenä henkisenä tukena ja kannustamisena. Erityisesti yhteisön uudelle tulokkaalle yhteisön tuki on tärkeä tekijä jaksamisen ja työarjesta selviytymisen näkökulmasta tarkasteltaessa.
Myös kollegiaalinen työkulttuuri edistää opettajan jaksamista ja työssä viihtymistä. Esimerkiksi töiden jakaminen ja ideoiden vaihtaminen työtovereiden kesken säästää opettajan aikaa ja energiaa, sekä lisää motivaatiota. Aidon yhteisöllisyyden mukanaan tuoma opettajien välinen yhteistyö on usein seurausta yhteisistä päämääristä. Yhteiseen hyvään tähtääminen yhteisönä motivoi opettajia jakamaan omaa osaamistaan. Tämä saa aikaan niin sanottua luonnollista, opettajista itsestään kumpuavaa, yhteistyötä. Tämänkaltainen yhteistyö voidaan nähdä tulevaisuudessa ratkaisuna työviihtyvyysongelmiin kouluissa.