Nuorisotakuu työpajatoiminnan mahdollisuutena ja haasteena
Hellesuo, Anu (2014)
Hellesuo, Anu
2014
Sosiaalityön maisteriopinnot, Pori - Master's Programme in Social Work, Pori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112399
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan nuorisotakuuta työpajatoiminnan työn mahdollisuuksina ja haasteina. Tutkimuksessa selvitetään nuorisotakuun myötä tulleita mahdollisuuksia ja haasteita käytännön työssä. Tutkimukseen osallistui seitsemän Satakunnan ja Varsinais-Suomen työpajan henkilökunta. Tarkoituksena oli selvittää heidän näkemyksiään muutoksista, joita nuorisotakuu on tuonut työpajojen arkeen. Lisäksi selvitetään millaisia toiveita työpajoilla on nuorisotakuun kehittämiseksi.
Nuorisotakuu astui voimaan vuoden 2013 alussa ja sen tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Nuorisotakuulla pyritään takaamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutumispaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työpajat ovat keskeisiä toimijoita nuorisotakuun toteuttajina, sillä ne tarjoavat nuorelle mahdollisuuden työhön, opiskeluun tai toiminnallisen kuntoutumisympäristön.
Tutkimusaineisto muodostuu seitsemän työpajan henkilökunnan haastatteluista. Haastateltavia oli yhteensä kaksikymmentäyksi. Haastatteluaineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin menetelmällä. Sisällönanalyysissä aineistoa pelkistetään ja sitä ohjaa tutkimustehtävä, jolloin tutkimustehtävän kysymyksien avulla etsitään aineistosta vastauksia tutkittaviin kysymyksiin.
Tutkimusaineiston analyysissa muodostui kuva, että nuorisotakuu on positiivinen uudistus työpajatoiminnassa. Tulokset eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä, nuorisotakuun mahdollisuus voidaan toisessa työpajassa nähdä haasteena. Tutkimukseen osallistuneista seitsemästä työpajasta kahteen on nuorisotakuun myötä saatu lisää henkilöstöresurssia, mikä on mahdollistanut työpajatoiminnan kehittämisen vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin. Vastaavasti muissa tutkimukseen osallistuneissa työpajoissa nuorisotakuu näyttäytyy haasteena, koska niissä lisääntyneistä nuorten määristä huolimatta ammattitaitoista henkilöstöä ei ole saatu lisää. Kahdessa työpajassa työntekijöiden määrä on jopa vähentynyt. Tulkintani mukaan nuorisotakuuseen suhtaudutaan myönteisimmin niissä työpajoissa, joissa kunnat ovat nostaneet työllisyyden hoidon yhdeksi merkittäväksi kehittämishankkeeksi. Kunnissa, joissa työpaja nähdään väylänä saada nuoret työelämään tai opintoihin, on laajempaa verkostoyhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nuorisotakuu voidaan ymmärtää tiukasti sitovana velvoitteena. Velvoitteella tarkoitetaan, että yhteistyötahot odottavat työpajan ottavan kaikki tarjotut nuoret vastaan työkyvystä riippumatta. Nuorisotakuun toteutuminen vaatii työpajoja kehittämään omaa toimintaansa profiloitumalla osaksi kunnan tarjoamia palveluita. Kehittämiskohteena nähtiin eri toimijoiden yhteistyö, jossa välitetään tietoa palveluista ja näin ollen vältetään päällekkäistä toimintaa. Yhteistyö tulisi nähdä tehokkaana työmuotona kehittää nuorisotakuuta koko kunnan alueella.
Avainsanat: nuorisotakuu, nuorten työpaja, moniammatillinen yhteistyö, kuntouttava työtoiminta
Nuorisotakuu astui voimaan vuoden 2013 alussa ja sen tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Nuorisotakuulla pyritään takaamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutumispaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työpajat ovat keskeisiä toimijoita nuorisotakuun toteuttajina, sillä ne tarjoavat nuorelle mahdollisuuden työhön, opiskeluun tai toiminnallisen kuntoutumisympäristön.
Tutkimusaineisto muodostuu seitsemän työpajan henkilökunnan haastatteluista. Haastateltavia oli yhteensä kaksikymmentäyksi. Haastatteluaineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin menetelmällä. Sisällönanalyysissä aineistoa pelkistetään ja sitä ohjaa tutkimustehtävä, jolloin tutkimustehtävän kysymyksien avulla etsitään aineistosta vastauksia tutkittaviin kysymyksiin.
Tutkimusaineiston analyysissa muodostui kuva, että nuorisotakuu on positiivinen uudistus työpajatoiminnassa. Tulokset eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä, nuorisotakuun mahdollisuus voidaan toisessa työpajassa nähdä haasteena. Tutkimukseen osallistuneista seitsemästä työpajasta kahteen on nuorisotakuun myötä saatu lisää henkilöstöresurssia, mikä on mahdollistanut työpajatoiminnan kehittämisen vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin. Vastaavasti muissa tutkimukseen osallistuneissa työpajoissa nuorisotakuu näyttäytyy haasteena, koska niissä lisääntyneistä nuorten määristä huolimatta ammattitaitoista henkilöstöä ei ole saatu lisää. Kahdessa työpajassa työntekijöiden määrä on jopa vähentynyt. Tulkintani mukaan nuorisotakuuseen suhtaudutaan myönteisimmin niissä työpajoissa, joissa kunnat ovat nostaneet työllisyyden hoidon yhdeksi merkittäväksi kehittämishankkeeksi. Kunnissa, joissa työpaja nähdään väylänä saada nuoret työelämään tai opintoihin, on laajempaa verkostoyhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nuorisotakuu voidaan ymmärtää tiukasti sitovana velvoitteena. Velvoitteella tarkoitetaan, että yhteistyötahot odottavat työpajan ottavan kaikki tarjotut nuoret vastaan työkyvystä riippumatta. Nuorisotakuun toteutuminen vaatii työpajoja kehittämään omaa toimintaansa profiloitumalla osaksi kunnan tarjoamia palveluita. Kehittämiskohteena nähtiin eri toimijoiden yhteistyö, jossa välitetään tietoa palveluista ja näin ollen vältetään päällekkäistä toimintaa. Yhteistyö tulisi nähdä tehokkaana työmuotona kehittää nuorisotakuuta koko kunnan alueella.
Avainsanat: nuorisotakuu, nuorten työpaja, moniammatillinen yhteistyö, kuntouttava työtoiminta