Miten minusta tuli valokuvaaja: nuoren valokuvaajan ammatti-identiteetin rakentuminen
Karlsson, Nina (2014)
Karlsson, Nina
2014
Visuaalisen journalismin maisteriopinnot - Master's Programme in Visual Journalism
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112398
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma tarkastelee nuoren valokuvaajan ammatti-identiteetin rakentumista. Tutkimuksen tavoitteena on monipuolistaa käsityksiä valokuvaajan ammatillisen-identiteetin jäsennyksistä ja pohtia, miten nuoren valokuvaajan identiteetti rakentuu ja mitkä ovat ammatti-identiteetin kipupisteet.
Tutkimuksen metodologisena näkökulmana on etnometodologia ja Harvey Sacksin kategorisointeja koskevat teoretisoinnit sekä narratiivinen tutkimus. Kategorioiden avulla selvitetään ammatti-identiteetille annettavia merkityksiä. Narratiivisen lähestymistavan kautta tutkimuksessa päästään käsiksi niihin keinoihin, joilla valokuvaajan ammatillista identiteettiä rakennetaan ja tuotetaan valokuvaajan uran varhaisvuosina.
Tutkimuksen aineisto koostuu viiden alle 30-vuotiaan suomalaisen valokuvaajan teemahaastattelusta. Kaikki haastateltavat ovat tehneet valokuvausalan opintoja ja työskennelleet joko sanoma- tai aikakauslehdille. Haastateltavien ammatillisuus rakentuu siten käytännön työn ja opintojen kautta.
Tutkimuksesta käy ilmi, että nuoren valokuvaajan ammatillinen identiteetti on herkkä ja henkilökohtainen. Vahvaksi valokuvaajaksi kasvaminen näyttäisi edellyttävän tavoitteiden asettamista, henkilökohtaisten arvostusten tutkimista ja omien rajojen tunnistamista. Nuorten valokuvaajien ammatti-identiteetissä näyttäisi olevan jokin erityinen vaatimus omaehtoisuudesta ja sitoutuneisuudesta. Valokuvaajan ammatti-identiteetti määrittyy jokaisessa vuorovaikutustilanteessa ja omaa ammatillista identiteettiä tarkastellaan usein suhteessa kollegoihin. Alan sisältä tuleva palaute, koulutus ja positiivinen kokemus tulevaisuudesta tukevat nuoren valokuvaajan ammatillisen identiteetin rakentumista. Jännitteitä ammatillisen identiteetin rakentumiseen aiheuttaa valokuvaajien työllisyysnäkymien epävarmuus.
Tutkimuksen metodologisena näkökulmana on etnometodologia ja Harvey Sacksin kategorisointeja koskevat teoretisoinnit sekä narratiivinen tutkimus. Kategorioiden avulla selvitetään ammatti-identiteetille annettavia merkityksiä. Narratiivisen lähestymistavan kautta tutkimuksessa päästään käsiksi niihin keinoihin, joilla valokuvaajan ammatillista identiteettiä rakennetaan ja tuotetaan valokuvaajan uran varhaisvuosina.
Tutkimuksen aineisto koostuu viiden alle 30-vuotiaan suomalaisen valokuvaajan teemahaastattelusta. Kaikki haastateltavat ovat tehneet valokuvausalan opintoja ja työskennelleet joko sanoma- tai aikakauslehdille. Haastateltavien ammatillisuus rakentuu siten käytännön työn ja opintojen kautta.
Tutkimuksesta käy ilmi, että nuoren valokuvaajan ammatillinen identiteetti on herkkä ja henkilökohtainen. Vahvaksi valokuvaajaksi kasvaminen näyttäisi edellyttävän tavoitteiden asettamista, henkilökohtaisten arvostusten tutkimista ja omien rajojen tunnistamista. Nuorten valokuvaajien ammatti-identiteetissä näyttäisi olevan jokin erityinen vaatimus omaehtoisuudesta ja sitoutuneisuudesta. Valokuvaajan ammatti-identiteetti määrittyy jokaisessa vuorovaikutustilanteessa ja omaa ammatillista identiteettiä tarkastellaan usein suhteessa kollegoihin. Alan sisältä tuleva palaute, koulutus ja positiivinen kokemus tulevaisuudesta tukevat nuoren valokuvaajan ammatillisen identiteetin rakentumista. Jännitteitä ammatillisen identiteetin rakentumiseen aiheuttaa valokuvaajien työllisyysnäkymien epävarmuus.