Yritysvastuuregiimin muodostuminen kansainvälisellä tasolla regiimikirjallisuuden valossa tarkasteltuna
Kamppi, Elina (2014)
Kamppi, Elina
2014
Politiikan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112395
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kansainvälistä yritysvastuuta regiimiteorian valossa tarkasteltuna. Tarkastelen regiimikirjallisuudessa esiintyviä edellytyksiä regiimin muodostumiselle, ja arvioin näiden edellytysten toteutumista kansainvälisen yritysvastuukehityksen puitteissa. Tutkin regiimin toimijoiden intressejä regiimin muodostamiselle tutkimuskirjallisuuden kautta, jonka jälkeen vertaan tehtyjä havaintoja käytännön ilmiöön tapaustutkimuksen avulla. Kansainvälisessä yritysvastuuregiimissä vaikuttavat ja tarkastelun kohteena olevat toimijat ovat valtiot, kansainväliset yritykset ja kansalaisyhteiskunta. Tapaustutkimuksessa olen valinnut edustajat näistä kolmesta tahosta Rana Plaza tehdasromahduksen kontekstissa, ja nämä osapuolet ovat Yhdysvaltain hallinto, Wal-Mart Stores, Inc. -yritys ja kansainväliset ammattijärjestöt, pääasiallisesti AFL-CIO ja UNI Global Union. Tutkin näiden edustajien kannanottoja ja lausuntoa Rana Plaza romahduksen jälkeen. Rana Plaza romahduksen seurauksena perustetut yritysvastuuverkostot, Allianssi ja palo- ja rakennusturvallisuussopimus, ovat myös tärkeässä roolissa määrittämässä yritysvastuun ilmenemistä tapaustutkimuksen kontekstissa ja välittämässä yllä mainittujen toimijoiden kantoja.
Tutkimuksen metodi on kirjallisiin lähteisiin perustuva tapaustutkimus. Tutkimuskirjallisuutta lukiessani olen etsinyt niitä intressejä, joita talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkijat ovat esittäneet eri toimijoilla olevan yritysvastuujärjestelyiden luomiseksi. Tämän perusteella olen arvioinut, onko toimijoilla olemassa riittävästi yhteisiä intressejä, jotta voidaan puhua edellytyksistä regiimin muodostamiseksi. Tapaustutkimuksen kohdalla olen kysynyt aineistoltani eli edellä mainittujen toimijaosapuolten tuottamilta lausunnoilta, raporteilta ja muilta julkisilta asiakirjoilta seuraavia kysymyksiä: Miten yritysvastuu määritellään? Kuka tai ketkä tahot mainitaan vastuullisiksi, ja mistä asioista vastuu koostuu? Miten vastuuta perustellaan? Miten vastuu toteutetaan käytännössä? Sekä mitä odotuksia eri toimijoihin liitetään, tai ei liitetä? Ja miksi? Näiden kysymysten kautta pystyn testaamaan regiimikirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden katsauksessa esiin tulleita havaintoja regiimin muodostumisesta kansainvälisen yritysvastuun käytännössä.
Tutkielman johtopäätös on, että eri toimijoilla, valtioilla, yrityksillä ja kansalaisyhteiskunnalla on yleisellä tasolla paljon yhteisiä intressejä yritysvastuujärjestelyjen luomiseksi. Ongelmia regiimin käytännön toteutuksen kannalta tuottaa yhteisten intressien sovittaminen kaikkia osapuolia tyydyttäväksi käytännön toiminnaksi. Kansainvälisellä tasolla on nähtävissä jakolinja toimijoiden suhtautumisessa yritysvastuuseen, jota voidaan kutsua yhdysvaltalaiseksi ja eurooppalaiseksi lähestymistavaksi, ja tämä jakautuminen on ongelmallinen yhden yhtenäisen kansainvälisen yritysvastuuregiimin muodostumisen kannalta. Tutkimuksen toinen keskeinen päätelmä on, että regiimikirjallisuus tarjoaa hyvän teoreettisen pohjan ajankohtaisen yritysvastuukehityksen arvioimiselle ja sen avulla aihetta tulisi tutkia lisää, jotta saisimme laajemman kuvan kyseisestä ilmiöstä.
Tutkimuksen metodi on kirjallisiin lähteisiin perustuva tapaustutkimus. Tutkimuskirjallisuutta lukiessani olen etsinyt niitä intressejä, joita talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkijat ovat esittäneet eri toimijoilla olevan yritysvastuujärjestelyiden luomiseksi. Tämän perusteella olen arvioinut, onko toimijoilla olemassa riittävästi yhteisiä intressejä, jotta voidaan puhua edellytyksistä regiimin muodostamiseksi. Tapaustutkimuksen kohdalla olen kysynyt aineistoltani eli edellä mainittujen toimijaosapuolten tuottamilta lausunnoilta, raporteilta ja muilta julkisilta asiakirjoilta seuraavia kysymyksiä: Miten yritysvastuu määritellään? Kuka tai ketkä tahot mainitaan vastuullisiksi, ja mistä asioista vastuu koostuu? Miten vastuuta perustellaan? Miten vastuu toteutetaan käytännössä? Sekä mitä odotuksia eri toimijoihin liitetään, tai ei liitetä? Ja miksi? Näiden kysymysten kautta pystyn testaamaan regiimikirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden katsauksessa esiin tulleita havaintoja regiimin muodostumisesta kansainvälisen yritysvastuun käytännössä.
Tutkielman johtopäätös on, että eri toimijoilla, valtioilla, yrityksillä ja kansalaisyhteiskunnalla on yleisellä tasolla paljon yhteisiä intressejä yritysvastuujärjestelyjen luomiseksi. Ongelmia regiimin käytännön toteutuksen kannalta tuottaa yhteisten intressien sovittaminen kaikkia osapuolia tyydyttäväksi käytännön toiminnaksi. Kansainvälisellä tasolla on nähtävissä jakolinja toimijoiden suhtautumisessa yritysvastuuseen, jota voidaan kutsua yhdysvaltalaiseksi ja eurooppalaiseksi lähestymistavaksi, ja tämä jakautuminen on ongelmallinen yhden yhtenäisen kansainvälisen yritysvastuuregiimin muodostumisen kannalta. Tutkimuksen toinen keskeinen päätelmä on, että regiimikirjallisuus tarjoaa hyvän teoreettisen pohjan ajankohtaisen yritysvastuukehityksen arvioimiselle ja sen avulla aihetta tulisi tutkia lisää, jotta saisimme laajemman kuvan kyseisestä ilmiöstä.