Technical communication for international audiences - an assembly manual for automatic stacking cranes
Vesala, Jenni (2014)
Vesala, Jenni
2014
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412032375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412032375
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee englantia kansainvälisenä käyttökielenä teknisessä viestinnässä, erityisesti dokumentointiprojektin lopputuotteen laadun näkökulmasta. Tutkimuksen lähtökohtana on teollisuusyritykselle tuotettu dokumentointiprojekti, jonka tarkoitus oli tuottaa automaattisen konttinosturin (ASC) kokoamisohje englanniksi. Dokumentointiprojektin erityispiirteenä oli sen kansainvälisyys: ohjeen käyttäjäryhmää ei voinut määritellä lukijoiden kansallisuuden tai kielitaidon perusteella, minkä lisäksi kokoamisohjeen pääasiallisena tiedonlähteenä toimivat kokoamisprosessin käytännön asiantuntijat, joiden englannin kielen taito vaihteli suuresti.
Teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta: ensimmäisessä tarkastellaan englannin kielen globalisoitumisen vaikutuksia siihen liitettyihin odotuksiin ja sen käyttöön kansainvälisessä viestinnässä. Toisessa osassa tarkastellaan teknisen viestinnän laatua erityisesti edellä mainitun kansainvälisen englannin näkökulmasta. Lisäksi kehitetään kansainvälisyyden näkökulman huomioonottava laatuheuristiikkalista, joka on tarkoitettu teknisen viestinnän lopputuotteiden laadun arviointiin.
Tutkimuksessa käytetään metodeina autoetnografiaa sekä heuristista arviointia teoreettisessa viitekehyksessä esitellyn mallin mukaisesti. Autoetnografinen tutkimusmetodi pohjautuu tutkijan omien kokemusten tuomaan kontekstiin, jossa tutkija itse tuottaa aineiston metodin kautta ja analysoi sitä kriittisesti ja itsereflektiivisesti. Tässä tutkimuksessa aineisto koostuu tutkijan tuottamista päiväkirjasta, haastatteluista ja havainnoista. Myös heuristinen arviointi yhdistyy tässä tutkimuksessa autoetnografiaan, sillä arvioitava kokoamisohje on tutkijan itsensä tuottama.
Tutkimuksessa käy ilmi, että käyttäjäryhmän analysointi oli tärkeässä roolissa dokumentointiprojektin onnistumisen kannalta. Dokumentointiprojektin kansainväliset erityispiirteet ja ASC:n terminologian hajanaisuus vaikuttivat kirjoitusprosessin etenemiseen, millä todetaan voivan olla negatiivisia vaikutuksia dokumentin laatuun. Teoriaosassa kehitetyn laatuheuristiikkalistan avulla kokoamisohjeen laatua voidaan kuitenkin arvioida tietyiltä osin. Jatkotutkimuksen aiheeksi nousevat tutkimuksessa esiteltyjen heuristiikkojen soveltaminen muihin projekteihin, luonnollisten ja ammatillisten kulttuurien vuorovaikutus teknisessä viestinnässä sekä autoetnografian hyödyntäminen laajemmin dokumentointiprosessin tutkimuksessa.
Teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta: ensimmäisessä tarkastellaan englannin kielen globalisoitumisen vaikutuksia siihen liitettyihin odotuksiin ja sen käyttöön kansainvälisessä viestinnässä. Toisessa osassa tarkastellaan teknisen viestinnän laatua erityisesti edellä mainitun kansainvälisen englannin näkökulmasta. Lisäksi kehitetään kansainvälisyyden näkökulman huomioonottava laatuheuristiikkalista, joka on tarkoitettu teknisen viestinnän lopputuotteiden laadun arviointiin.
Tutkimuksessa käytetään metodeina autoetnografiaa sekä heuristista arviointia teoreettisessa viitekehyksessä esitellyn mallin mukaisesti. Autoetnografinen tutkimusmetodi pohjautuu tutkijan omien kokemusten tuomaan kontekstiin, jossa tutkija itse tuottaa aineiston metodin kautta ja analysoi sitä kriittisesti ja itsereflektiivisesti. Tässä tutkimuksessa aineisto koostuu tutkijan tuottamista päiväkirjasta, haastatteluista ja havainnoista. Myös heuristinen arviointi yhdistyy tässä tutkimuksessa autoetnografiaan, sillä arvioitava kokoamisohje on tutkijan itsensä tuottama.
Tutkimuksessa käy ilmi, että käyttäjäryhmän analysointi oli tärkeässä roolissa dokumentointiprojektin onnistumisen kannalta. Dokumentointiprojektin kansainväliset erityispiirteet ja ASC:n terminologian hajanaisuus vaikuttivat kirjoitusprosessin etenemiseen, millä todetaan voivan olla negatiivisia vaikutuksia dokumentin laatuun. Teoriaosassa kehitetyn laatuheuristiikkalistan avulla kokoamisohjeen laatua voidaan kuitenkin arvioida tietyiltä osin. Jatkotutkimuksen aiheeksi nousevat tutkimuksessa esiteltyjen heuristiikkojen soveltaminen muihin projekteihin, luonnollisten ja ammatillisten kulttuurien vuorovaikutus teknisessä viestinnässä sekä autoetnografian hyödyntäminen laajemmin dokumentointiprosessin tutkimuksessa.