Verkkokysely perheen toiminnasta lapsen kuoleman jälkeen. Kirjallisuuskatsaus
Risunen, Tarmo (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Risunen, Tarmo
2014
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412032371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412032371
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma muodostui kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa oli julkaisuharkintaan lähetetty tieteellinen artikkeli: Perheen toiminta ja siihen yhteydessä olevat tekijät lapsen kuoleman jälkeen. Artikkelin kirjoittajina olivat TtM-opiskelija Tarmo Risunen, TtT Katja Joronen, TtT Anja Rantanen ja TtT Anna Liisa Aho. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vanhempien arvioita perheen toiminnasta sekä selvittää siihen yhteydessä olevia tekijöitä lapsen kuoleman jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jota voidaan käyttää tuen kehittämisessä lapsen kuoleman kokeneille vanhemmille ja perheille heidän suruprosessissaan.
Aineisto kerättiin verkkokyselynä E-lomakkeella joulukuusta 2012 joulukuuhun 2013 kestäneen keräysjakson aikana. Kyselyssä käytettiin osana laajempaa surututkimushanketta varten kehitettyä mittaria, joka sisälsi vanhempiin, kuolleeseen lapseen ja perheen toimintaan liittyviä kysymyksiä sekä strukturoidun kysymyksen lapsen kuoleman vaikutuksista perheen toimintaan. Kyselyyn osallistui 474 lapsen kuoleman kokenutta vanhempaa. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan iäkkäämmät ja täysi-ikäisen lapsen menettäneet vanhemmat arvioivat useammin, että lapsen kuolema oli huonontanut perheen toimintaa. Myös vanhempien heikompi terveydentila, aikaisempi kokemus läheisen ihmisen kuolemasta sekä lyhyt lapsen kuolemasta kulunut aika olivat yhteydessä huonompaan arvioon perheen toiminnasta. Ammatillista tukea parisuhteeseensa toivoneet arvioivat perheen toiminnan muita huonommaksi lapsen kuoleman jälkeen.
Tutkielman toinen osa oli kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata verkkokyselyn heikkouksia ja vahvuuksia sekä luoda tutkimuksiin ja suosituksiin perustuen käsitys siitä, millainen on hyvä verkkokysely tutkimusaineiston hankinnassa. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin Cinahl- ja Medline -tietokannoissa. Kirjallisuuskatsaus perustui 20 tieteelliseen artikkeliin, joista pääosa oli yhdysvaltalaisia (n=17) tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa pelkistettiin tutkimuskysymysten mukaisesti teemoittamalla.
Tulosten mukaan verkkokyselyn vahvuuksina nousivat esille edullisuus, nopeus ja joustavuus sekä kyselylomakkeen muotoiltavuus. Verkkokyselyn mahdollisia heikkouksia olivat vastaajien valikoituminen, ympäristötekijöiden kontrolloimattomuus ja verkkokyselyn vastausaktiivisuuteen liittyvät ongelmat. Hyvän verkkokysely ominaisuuksiksi muodostuivat etukäteissuunnittelu, tekniset ominaisuudet, verkkokyselylomakkeen rakenne ja vastausaktiivisuuden kasvattamiseen panostaminen. Kirjallisuuskatsauksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää käytettäessä ja arvioitaessa verkkokyselyä tutkimusaineiston hankintamenetelmänä.
Aineisto kerättiin verkkokyselynä E-lomakkeella joulukuusta 2012 joulukuuhun 2013 kestäneen keräysjakson aikana. Kyselyssä käytettiin osana laajempaa surututkimushanketta varten kehitettyä mittaria, joka sisälsi vanhempiin, kuolleeseen lapseen ja perheen toimintaan liittyviä kysymyksiä sekä strukturoidun kysymyksen lapsen kuoleman vaikutuksista perheen toimintaan. Kyselyyn osallistui 474 lapsen kuoleman kokenutta vanhempaa. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan iäkkäämmät ja täysi-ikäisen lapsen menettäneet vanhemmat arvioivat useammin, että lapsen kuolema oli huonontanut perheen toimintaa. Myös vanhempien heikompi terveydentila, aikaisempi kokemus läheisen ihmisen kuolemasta sekä lyhyt lapsen kuolemasta kulunut aika olivat yhteydessä huonompaan arvioon perheen toiminnasta. Ammatillista tukea parisuhteeseensa toivoneet arvioivat perheen toiminnan muita huonommaksi lapsen kuoleman jälkeen.
Tutkielman toinen osa oli kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata verkkokyselyn heikkouksia ja vahvuuksia sekä luoda tutkimuksiin ja suosituksiin perustuen käsitys siitä, millainen on hyvä verkkokysely tutkimusaineiston hankinnassa. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin Cinahl- ja Medline -tietokannoissa. Kirjallisuuskatsaus perustui 20 tieteelliseen artikkeliin, joista pääosa oli yhdysvaltalaisia (n=17) tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa pelkistettiin tutkimuskysymysten mukaisesti teemoittamalla.
Tulosten mukaan verkkokyselyn vahvuuksina nousivat esille edullisuus, nopeus ja joustavuus sekä kyselylomakkeen muotoiltavuus. Verkkokyselyn mahdollisia heikkouksia olivat vastaajien valikoituminen, ympäristötekijöiden kontrolloimattomuus ja verkkokyselyn vastausaktiivisuuteen liittyvät ongelmat. Hyvän verkkokysely ominaisuuksiksi muodostuivat etukäteissuunnittelu, tekniset ominaisuudet, verkkokyselylomakkeen rakenne ja vastausaktiivisuuden kasvattamiseen panostaminen. Kirjallisuuskatsauksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää käytettäessä ja arvioitaessa verkkokyselyä tutkimusaineiston hankintamenetelmänä.