Security Complex in the Persian Gulf in the aftermath of the Iraq War
Shayan, Fatemeh (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Shayan, Fatemeh
2014
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Väitöspäivä
2014-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411282354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411282354
Kuvaus
Väitöskirja on omakustanne
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Yhdysvaltojen vuonna 2003 Irakiin tekemän hyökkäyksen aiheuttamia muutoksia Persianlahden alueen turvallisuuskompleksiin. Persianlahden alueen turvallisuutta tarkastellaan usein alueen valtioiden muodostaman strategisen tasapainon, Saudi Arabian ja Iranin hallussa olevien ballististen ohjusten muodostaman puolustusjärjestelmien tuottaman turvallisuusdilemman, Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston ja näihin liittyvien Yhdysvaltojen ja Iranin politiikan näköalojen muodostamassa kontekstissa.
Näissä tarkasteluissa ei huomioida kuitenkaan aluetta turvallisuuskompleksina eikä myöskään niitä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä turvallisuuden yhteiskunnallisiin näkökohtiin. Tässä tutkimuksessa ovat huomion kohteena ovat kuitenkin ne uhkatekijät, jotka kohdistuvat eri ryhmittymien ja kansallisuuksien kollektiivisiin identiteetteihin. Tähän pyritään tarkastelemalla Irakin sodan vuoden 2003 jälkeisenä aikana alueella tapahtuneiden turvallisuustilanteiden muutoksiin johtaneita tekijöitä.
Tutkimuksessa esitetään kaksi hypoteesia, jotka perustuvat transnationaalisten toimijoiden tuottamiin muutoksiin yhteiskunnallisissa uhkissa. Ääri-ideologioilla ja uskonnollisella lahkolaisuudella on puolestaan ollut merkittävä vaikutus transnationaalisiin toimijoihin.
• 1.Yhdysvaltain läsnäolo alueella on vaikuttanut yhteiskunnallisiin uhkahavaintoihin. Tämä käänne on puolestaan muuttanut Persianlahden turvallisuuskompleksin dynamiikkaa Irakin sodan jälkeen.
• 2.Ylikansallisten toimijoiden nousu (Al Qaida) Persianlahden alueella on vaikuttanut yhteiskunnallisiin uhkahavaintoihin. Tämä käänne on puolestaan muuttanut Persianlahden turvallisuuskompleksin dynamiikkaa Irakin sodan jälkeen.
Näitä hypoteeseja tutkitaan kansainvälisten suhteiden ja sosiologian teorioita hyödyntäen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu pääosin Buzanin ja Waeverin (2003) kehittämään alueellisen turvallisuuskompleksin teoriaan. Teoriaan liittyviä käsitteitä ovat muun muassa turvallistaminen, ontologinen turvallisuus ja turvallisuuden yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Mainitun lähestymistavan pohjalta tässä tutkimuksessa tutkitaan Persianlahden alueen turvallisuuteen liittyviä kehityskulkuja Irakin sodan jälkeisessä tilanteessa. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti lahkoihin ja yksilöihin kohdistuvat uhkat.
Ensimmäisen hypoteesin osalta voidaan todeta, että Iranin johto näki vuonna 2003 alkaneen Yhdysvaltojen läsnäolon alueella uhkaksi Iranille. Koska valtio on shiia–muslimien tärkein turva, sodan mahdollisuus nähtiin uhkaksi myös tälle identiteetille. Tästä johtuen se nähdään yhteiskunnalliseksi uhkaksi. Tutkimukseni mukaan Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto on esittänyt, ettei Irakin sota ole ainoastaan eristänyt alueen sunni-muslimeita, vaan, että sen seurausta on myös nykyinen Iranin alueellinen johtoasema ja yhteistyö Nouri al-Malikin johtaman shiialaisen Irakin kanssa. Tämän tilanteen seurauksena shiia- ja sunni–muslimien alueellinen konflikti on laajentunut ja yhteiskunnalliset uhkat ovat kasvaneet.
Irakista onkin muodostunut sekä shiia- että sunnivaltioiden taistelukenttä. Kun Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto tukee Irakin sunnivähemmistöä, Iran tukee shiiojen muodostamaa enemmistöä. Yleisen käsityksen mukaan Yhdysvaltojen tekemä hyökkäys vuonna 2003 myötävaikutti näiden yhteiskunnallisten uhkien vahvistumiseen sekä Amerikka–vastaisen mielialan kehittymiseen.
Toisen hypoteesin osalta voidaan todeta, että Irakin sota sai Al Qaidan suorittamaan terrori-iskuja koko Persianlahden alueella, mutta erityisesti Saudi Arabiassa ja Irakissa. Tutkimuksessa katsotaan, että Yhdysvaltojen liittolainen Saudi Arabia, joka on voimakkaasti sunni-identiteetin leimaama, ei ole Al Qaidan mielestä kyllin islamilainen. Al Qaidan terrori-iskut ovat uhka sekä valtiolle että ihmisille. Sodan jälkeisenä aikana alueellisessa geopolitiikassa ovat lahkolaisuuteen liittyvät konfliktit osa terrorismia, jolloin Al Quida tukee radikaaleja Irakin sunneja, jotka puolestaan tekevät terroritekoja shiiojen johtajia ja tavallisia ihmisiä kohtaan.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että alueen turvallisuusdynamiikkaa hallitsevat identiteetteihin kohdistuvat uhkat, erityisesti shiioihin ja sunneihin liittyvinä uskonnollisina ja kansallisina identiteetteinä. Tästä johtuen vuoden 2003 jälkeen muodostunut turvallisuuskompleksi muistuttaa vain vähän aiempia.
Näissä tarkasteluissa ei huomioida kuitenkaan aluetta turvallisuuskompleksina eikä myöskään niitä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä turvallisuuden yhteiskunnallisiin näkökohtiin. Tässä tutkimuksessa ovat huomion kohteena ovat kuitenkin ne uhkatekijät, jotka kohdistuvat eri ryhmittymien ja kansallisuuksien kollektiivisiin identiteetteihin. Tähän pyritään tarkastelemalla Irakin sodan vuoden 2003 jälkeisenä aikana alueella tapahtuneiden turvallisuustilanteiden muutoksiin johtaneita tekijöitä.
Tutkimuksessa esitetään kaksi hypoteesia, jotka perustuvat transnationaalisten toimijoiden tuottamiin muutoksiin yhteiskunnallisissa uhkissa. Ääri-ideologioilla ja uskonnollisella lahkolaisuudella on puolestaan ollut merkittävä vaikutus transnationaalisiin toimijoihin.
• 1.Yhdysvaltain läsnäolo alueella on vaikuttanut yhteiskunnallisiin uhkahavaintoihin. Tämä käänne on puolestaan muuttanut Persianlahden turvallisuuskompleksin dynamiikkaa Irakin sodan jälkeen.
• 2.Ylikansallisten toimijoiden nousu (Al Qaida) Persianlahden alueella on vaikuttanut yhteiskunnallisiin uhkahavaintoihin. Tämä käänne on puolestaan muuttanut Persianlahden turvallisuuskompleksin dynamiikkaa Irakin sodan jälkeen.
Näitä hypoteeseja tutkitaan kansainvälisten suhteiden ja sosiologian teorioita hyödyntäen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu pääosin Buzanin ja Waeverin (2003) kehittämään alueellisen turvallisuuskompleksin teoriaan. Teoriaan liittyviä käsitteitä ovat muun muassa turvallistaminen, ontologinen turvallisuus ja turvallisuuden yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Mainitun lähestymistavan pohjalta tässä tutkimuksessa tutkitaan Persianlahden alueen turvallisuuteen liittyviä kehityskulkuja Irakin sodan jälkeisessä tilanteessa. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti lahkoihin ja yksilöihin kohdistuvat uhkat.
Ensimmäisen hypoteesin osalta voidaan todeta, että Iranin johto näki vuonna 2003 alkaneen Yhdysvaltojen läsnäolon alueella uhkaksi Iranille. Koska valtio on shiia–muslimien tärkein turva, sodan mahdollisuus nähtiin uhkaksi myös tälle identiteetille. Tästä johtuen se nähdään yhteiskunnalliseksi uhkaksi. Tutkimukseni mukaan Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto on esittänyt, ettei Irakin sota ole ainoastaan eristänyt alueen sunni-muslimeita, vaan, että sen seurausta on myös nykyinen Iranin alueellinen johtoasema ja yhteistyö Nouri al-Malikin johtaman shiialaisen Irakin kanssa. Tämän tilanteen seurauksena shiia- ja sunni–muslimien alueellinen konflikti on laajentunut ja yhteiskunnalliset uhkat ovat kasvaneet.
Irakista onkin muodostunut sekä shiia- että sunnivaltioiden taistelukenttä. Kun Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto tukee Irakin sunnivähemmistöä, Iran tukee shiiojen muodostamaa enemmistöä. Yleisen käsityksen mukaan Yhdysvaltojen tekemä hyökkäys vuonna 2003 myötävaikutti näiden yhteiskunnallisten uhkien vahvistumiseen sekä Amerikka–vastaisen mielialan kehittymiseen.
Toisen hypoteesin osalta voidaan todeta, että Irakin sota sai Al Qaidan suorittamaan terrori-iskuja koko Persianlahden alueella, mutta erityisesti Saudi Arabiassa ja Irakissa. Tutkimuksessa katsotaan, että Yhdysvaltojen liittolainen Saudi Arabia, joka on voimakkaasti sunni-identiteetin leimaama, ei ole Al Qaidan mielestä kyllin islamilainen. Al Qaidan terrori-iskut ovat uhka sekä valtiolle että ihmisille. Sodan jälkeisenä aikana alueellisessa geopolitiikassa ovat lahkolaisuuteen liittyvät konfliktit osa terrorismia, jolloin Al Quida tukee radikaaleja Irakin sunneja, jotka puolestaan tekevät terroritekoja shiiojen johtajia ja tavallisia ihmisiä kohtaan.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että alueen turvallisuusdynamiikkaa hallitsevat identiteetteihin kohdistuvat uhkat, erityisesti shiioihin ja sunneihin liittyvinä uskonnollisina ja kansallisina identiteetteinä. Tästä johtuen vuoden 2003 jälkeen muodostunut turvallisuuskompleksi muistuttaa vain vähän aiempia.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]