Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen Friends-ohjelman avulla
Nikula, Minna (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Nikula, Minna
2014
Hoitotieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411242344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411242344
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kirjallinen tekstiosuus ja toinen osa on tieteellisen aikakauslehden julkaisuharkintaan lähetetty tutkimusartikkeli (Nikula M, Rantanen A, Kivimäki H, Koivisto A-M & Joronen K: Ahdistuneisuus ja koulukiusaamiskokemukset 8.- ja 9.-luokkalaisilla nuorilla). Tutkimus oli osa laajempaa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön tutkimushanketta: Koululaisen ja hänen perheensä terveyden edistäminen kouluyhteisössä.
Kirjallisen osan tarkoituksena oli tarkastella ryhmämuotoisen Friends-ohjelman sisältöä, vaikuttavuutta ja käytettävyyttä eri-ikäisten lasten ja nuorten kohdalla aikaisemman kirjallisuuden ja tutkimustiedon perusteella. Friends on kansainvälisesti tunnettu, varhaiseen interventioon keskittyvä ja mielen hyvinvointia tukeva ohjelma. Friends-ohjelma rakentuu kymmenestä tapaamiskerrasta ja kahdesta kertaustapaamisesta. Ohjelman toteutuksessa on huomioitu myös lasten ja nuorten perheet. Aikaisemman kirjallisuuden ja tutkimustiedon perusteella Friends-ohjelma vähentää lasten ja nuorten kokemaa ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Lisäksi ohjelman vaikutuksesta lasten ja nuorten pärjäävyys lisääntyy ja sosiaaliset suhteet paranevat. Vanhempien ja opettajien arvioiden ja kokemusten mukaan lapset ja nuoret hyötyvät ohjelman opeista tulevaisuudessa. Myös lapset itse kokevat ohjelman hyödylliseksi.
Artikkeli käsitteli 8.- ja 9.-luokkalaisten nuorten itsearvioitua ahdistuneisuutta, koulukiusaamiskokemuksia sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineistona käytettiin osa-aineistoa (n=2068) Kouluterveys 2013-kyselystä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti, SPSS for Windows ohjelmalla. Ahdistuneisuutta ja koulukiusaamiskokemuksia vertailtiin Friends-ohjelmaa toteuttaneissa kouluissa ja ei Friends-ohjelmaa toteuttaneissa kouluissa. Tulosten mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi enemmän tytöillä (16 %) kuin pojilla (7 %). Ydinperheiden nuoret (9 %) raportoivat vähiten ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus oli yleisempää nuorilla, joiden äideillä oli alhainen koulutustaso (16 %) tai joiden vanhemmilla oli työttömyyttä (17 %). Koulun työilmapiiriongelmat, koulu-uupumus ja kiusaamiskokemukset olivat yhteydessä ahdistuneisuuteen. Friends-ohjelmaan osallistuneiden ja ohjelmaan osallistumattomien koulujen oppilaat raportoivat ahdistuneisuutta ja koulukiusaamiskokemuksia yhtä paljon.
Aikaisempi kirjallisuus ja tutkimustulokset antavat tietoa nuorten kokemasta ahdistuneisuuden yleisyydestä, ja ahdistuneisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä sekä ahdistuneisuuden tunnistamisesta. Friends-ohjelma on mielen hyvinvointia tukeva ohjelma, joka vähentää tehokkaasti lasten ja nuorten kokemaa ahdistuneisuutta. Terveyden edistämisen vaikuttavuustutkimusta lasten ja nuorten ahdistuneisuuden ehkäisemiseksi tulisi tehdä suomalaisessa kouluympäristössä.
Kirjallisen osan tarkoituksena oli tarkastella ryhmämuotoisen Friends-ohjelman sisältöä, vaikuttavuutta ja käytettävyyttä eri-ikäisten lasten ja nuorten kohdalla aikaisemman kirjallisuuden ja tutkimustiedon perusteella. Friends on kansainvälisesti tunnettu, varhaiseen interventioon keskittyvä ja mielen hyvinvointia tukeva ohjelma. Friends-ohjelma rakentuu kymmenestä tapaamiskerrasta ja kahdesta kertaustapaamisesta. Ohjelman toteutuksessa on huomioitu myös lasten ja nuorten perheet. Aikaisemman kirjallisuuden ja tutkimustiedon perusteella Friends-ohjelma vähentää lasten ja nuorten kokemaa ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Lisäksi ohjelman vaikutuksesta lasten ja nuorten pärjäävyys lisääntyy ja sosiaaliset suhteet paranevat. Vanhempien ja opettajien arvioiden ja kokemusten mukaan lapset ja nuoret hyötyvät ohjelman opeista tulevaisuudessa. Myös lapset itse kokevat ohjelman hyödylliseksi.
Artikkeli käsitteli 8.- ja 9.-luokkalaisten nuorten itsearvioitua ahdistuneisuutta, koulukiusaamiskokemuksia sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineistona käytettiin osa-aineistoa (n=2068) Kouluterveys 2013-kyselystä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti, SPSS for Windows ohjelmalla. Ahdistuneisuutta ja koulukiusaamiskokemuksia vertailtiin Friends-ohjelmaa toteuttaneissa kouluissa ja ei Friends-ohjelmaa toteuttaneissa kouluissa. Tulosten mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi enemmän tytöillä (16 %) kuin pojilla (7 %). Ydinperheiden nuoret (9 %) raportoivat vähiten ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus oli yleisempää nuorilla, joiden äideillä oli alhainen koulutustaso (16 %) tai joiden vanhemmilla oli työttömyyttä (17 %). Koulun työilmapiiriongelmat, koulu-uupumus ja kiusaamiskokemukset olivat yhteydessä ahdistuneisuuteen. Friends-ohjelmaan osallistuneiden ja ohjelmaan osallistumattomien koulujen oppilaat raportoivat ahdistuneisuutta ja koulukiusaamiskokemuksia yhtä paljon.
Aikaisempi kirjallisuus ja tutkimustulokset antavat tietoa nuorten kokemasta ahdistuneisuuden yleisyydestä, ja ahdistuneisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä sekä ahdistuneisuuden tunnistamisesta. Friends-ohjelma on mielen hyvinvointia tukeva ohjelma, joka vähentää tehokkaasti lasten ja nuorten kokemaa ahdistuneisuutta. Terveyden edistämisen vaikuttavuustutkimusta lasten ja nuorten ahdistuneisuuden ehkäisemiseksi tulisi tehdä suomalaisessa kouluympäristössä.