Miksi nuoret harrastavat tai eivät harrasta liikuntaa? Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukiolaisten käsityksiä liikunnan harrastamisesta
Rosenberg, Sini (2014)
Rosenberg, Sini
2014
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411212340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411212340
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukiolaisten käsityksiä liikunnan harrastamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi ammattiin opiskelevat ja lukiolaiset harrastavat tai eivät harrasta liikuntaa ja mitä tekijöitä näihin ilmiöihin liittyy. Lisäksi lähtökohtana oli tarkastella sitä, eroavatko ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten käsitykset liikunnan harrastamisen suhteen toisistaan. Tiedetään, että lähtökohtaisesti ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat harrastavat vähemmän liikuntaa kuin lukiolaiset, joten on perusteltua tarkastella myös sitä, eroavatko käsitykset liikunnan harrastamisesta ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukiolaisten kesken.
Tutkimuksen teorialuvuissa tarkastellaan nuorten liikunnan harrastamisen merkitystä nuoren elä-mänkokonaisuudelle sekä nuorten liikuntamotiiveja. Lisäksi tarkastellaan nuorten liikunnan harrastamiseen liittyviä tekijöitä, kuten liikuntaan sosiaalistumista, sosioekonomisen aseman merkitystä nuorten liikunnan harrastamisessa sekä ammatillisen oppilaitoksen ja lukion koululiikunnan luonnetta. Liikunnan harrastamisella on keskeinen merkitys nuoren elämälle ja tulevaisuudelle, joten on tärkeää tutkia, mitkä eri tekijät ovat yhteydessä nuorten liikunnan harrastamiseen.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, ja tässä tutkimuksessa lähtökohtana on nuorten kokemusmaailman tutkiminen nuorten omista lähtökohdista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää ja aineisto kerättiin ammatillisessa oppilaitoksessa sekä lukiossa opiskelevilta nuorilta. Yhteensä aineistoa kerättiin 59 opiskelijalta. Opiskelijat kirjoittivat eläytymismenetelmälle tyypilliseen tapaan pienen tarinan, joka oli varioitu joko liikunnan harrastamiseen tai harrastamattomuuteen liittyen. Näin noin puolet opiskelijoista kirjoitti tarinan liikunnan harrastamiseen liittyen ja noin puolet liikunnan harrastamattomuuteen liittyen.
Tutkimustulosten mukaan nuorten liikunnan harrastamiseen ja harrastamattomuuteen liittyy monia eri tekijöitä. Sekä liikunnan harrastamiseen että harrastamattomuuteen liittyy niin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia kuin ulkoisiakin tekijöitä. Lisäksi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukiolaisten käsitykset liikunnan harrastamisesta ja harrastamattomuudesta eroavat osin toisistaan. Keskeisimmät erot liikunnan harrastamisen motiiveina liittyivät siihen, että ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat korostivat ulkonäkömotiiveja liikunnan harrastamisen perusteena, kun taas lukiolaisten osalta tällaista perustetta ei liikunnan harrastamiselle löytynyt.
Liikunnan harrastamattomuuden suhteen suurimaat erot ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevilla näkyivät siinä, että lukiolaisten osalta liikunnan harrastamattomuutta perusteltiin etenkin traumaattisilla kokemuksilla aiemmasta liikunnasta, erityisesti koululiikunnasta. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla ei tällaista perustetta liikunnan harrastamattomuudelle löytynyt. Tulosten perusteella nuoret ovat liikunnan harrastamisen suhteen heterogeeninen ryhmä, mikä tulee ottaa huomioon myös liikunnan edistämisessä sekä koululiikunnassa.
Tutkimuksen teorialuvuissa tarkastellaan nuorten liikunnan harrastamisen merkitystä nuoren elä-mänkokonaisuudelle sekä nuorten liikuntamotiiveja. Lisäksi tarkastellaan nuorten liikunnan harrastamiseen liittyviä tekijöitä, kuten liikuntaan sosiaalistumista, sosioekonomisen aseman merkitystä nuorten liikunnan harrastamisessa sekä ammatillisen oppilaitoksen ja lukion koululiikunnan luonnetta. Liikunnan harrastamisella on keskeinen merkitys nuoren elämälle ja tulevaisuudelle, joten on tärkeää tutkia, mitkä eri tekijät ovat yhteydessä nuorten liikunnan harrastamiseen.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, ja tässä tutkimuksessa lähtökohtana on nuorten kokemusmaailman tutkiminen nuorten omista lähtökohdista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää ja aineisto kerättiin ammatillisessa oppilaitoksessa sekä lukiossa opiskelevilta nuorilta. Yhteensä aineistoa kerättiin 59 opiskelijalta. Opiskelijat kirjoittivat eläytymismenetelmälle tyypilliseen tapaan pienen tarinan, joka oli varioitu joko liikunnan harrastamiseen tai harrastamattomuuteen liittyen. Näin noin puolet opiskelijoista kirjoitti tarinan liikunnan harrastamiseen liittyen ja noin puolet liikunnan harrastamattomuuteen liittyen.
Tutkimustulosten mukaan nuorten liikunnan harrastamiseen ja harrastamattomuuteen liittyy monia eri tekijöitä. Sekä liikunnan harrastamiseen että harrastamattomuuteen liittyy niin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia kuin ulkoisiakin tekijöitä. Lisäksi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukiolaisten käsitykset liikunnan harrastamisesta ja harrastamattomuudesta eroavat osin toisistaan. Keskeisimmät erot liikunnan harrastamisen motiiveina liittyivät siihen, että ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat korostivat ulkonäkömotiiveja liikunnan harrastamisen perusteena, kun taas lukiolaisten osalta tällaista perustetta ei liikunnan harrastamiselle löytynyt.
Liikunnan harrastamattomuuden suhteen suurimaat erot ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevilla näkyivät siinä, että lukiolaisten osalta liikunnan harrastamattomuutta perusteltiin etenkin traumaattisilla kokemuksilla aiemmasta liikunnasta, erityisesti koululiikunnasta. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla ei tällaista perustetta liikunnan harrastamattomuudelle löytynyt. Tulosten perusteella nuoret ovat liikunnan harrastamisen suhteen heterogeeninen ryhmä, mikä tulee ottaa huomioon myös liikunnan edistämisessä sekä koululiikunnassa.