Tampereen kaupungin perusopetuksen aluejohtajajärjestelmä - toiminnan vaikuttavuuden arviointi
Häkkinen, Ida (2014)
Häkkinen, Ida
2014
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411142319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411142319
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida Tampereen kaupungin perusopetuksen aluejohtajajärjestelmän vaikuttavuutta. Tutkimus on jatkoa kandidaatintutkielmalleni, joka selvitti aluejohtajien itsensä kokemuksia omasta toimenkuvastaan, toiminnalle asettujen tavoitteiden toteutumisesta ja aluejohtajajärjestelmän asemasta koulun hallinnossa ja johtamisessa sekä koulun kehittämisessä.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja tarkastelee tietoa fenomenologisen tieteenfilosofian avulla. Tutkimuksen aineisto on kerätty ZEF-kyselyaineistolla, jossa kysymykset on rakennettu kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää trianguloiden. Kyselyn kvantitatiivinen, suljettujen kysymysten osuus on analysoitu kuvailevana tilastoanalyysinä SPSS Analytics -ohjelmalla. Kyselyn kvalitatiivisissa, avoimissa kysymyksissä on käytetty fenomenologista aineistontyypittelymallia. Tulokset on raportoitu niin, että kaikkien vastausten yhteistarkastelun lisäksi olen vertaillut kolmen eri vastaajaryhmän, Tampereen kaupungin tilaaja- ja tuottajaryhmän hallinnon henkilöiden sekä perusopetuksen rehtoreiden, vastauksissa esiintyneitä kokemuksia ja kokemusten kautta syntyneitä merkityksiä perusopetuksen aluejohtajajärjestelmästä ja sen vaikuttavuudesta.
Tutkimukseni aineistosta saadun tiedon perusteella aluejohtajajärjestelmä on onnistunut tuomaan rehtoreille selkeän esimiehen ja substanssiosaajan, joka toimii läheisessä yhteistyössä koulujen kanssa ja pyrkii tasavertaiseen, kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä koulun kehittämistyöhön, varmistaen koulutuksen tilaajan ja tuottajan palvelusopimusten tavoitteiden toteutumisen. Parhaimmillaan aluejohtajajärjestelmä jakaa rehtoreiden työtaakkaa, palvelee perusopetuksen hallinnon organisoitumista, tehostaen ja monipuolistaen päätöksentekoa. Aluejohtajajärjestelmän keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät laajojen vastuualueiden aiheuttamaan kiireeseen sekä sen vaikutuksesta ilmeneviin asioihin, kuten tiedonkulun sekä tiiviimmän yhteistyön ajoittaiseen puutteeseen. Aluejohtajajärjestelmän tulisi jatkossa kiinnittää toiminnassa huomiota rehtoreiden kanssa tehtävään yhteistyöhön niin, että rehtoreiden valta ei omassa työssään vähentyisi merkittävästi ja päätöksenteko olisi tehokasta sekä suunnitelmallista. Kollegiaalisen yhteistyön toteutuminen on varmistettava sekä aluejohtajien itsensä että koulujen rehtoreiden kesken. Monipuolinen yhteistyö myös tilaaja- ja tuottajaryhmien kanssa on tärkeää hallinnollisen päätöksenteon perusteltavuuden ja luotettavuuden kannalta. Aluejohtajajärjestelmän toimintaan liittyvät kehityksen kohteet ovat tutkimuksen mukaan pitkälti seurausta kaupungin organisaatiomallin moniulotteisesta muutosprosessista ja koulutuksen hallinnon perusteellisesta uudelleenorganisoitumisesta. Tutkimuksestani saatu tieto perustelee aluejohtajajärjestelmän vaikuttavuustekijöiden lisäksi myös laadukkaan muutosjohtamisen tärkeyttä.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja tarkastelee tietoa fenomenologisen tieteenfilosofian avulla. Tutkimuksen aineisto on kerätty ZEF-kyselyaineistolla, jossa kysymykset on rakennettu kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää trianguloiden. Kyselyn kvantitatiivinen, suljettujen kysymysten osuus on analysoitu kuvailevana tilastoanalyysinä SPSS Analytics -ohjelmalla. Kyselyn kvalitatiivisissa, avoimissa kysymyksissä on käytetty fenomenologista aineistontyypittelymallia. Tulokset on raportoitu niin, että kaikkien vastausten yhteistarkastelun lisäksi olen vertaillut kolmen eri vastaajaryhmän, Tampereen kaupungin tilaaja- ja tuottajaryhmän hallinnon henkilöiden sekä perusopetuksen rehtoreiden, vastauksissa esiintyneitä kokemuksia ja kokemusten kautta syntyneitä merkityksiä perusopetuksen aluejohtajajärjestelmästä ja sen vaikuttavuudesta.
Tutkimukseni aineistosta saadun tiedon perusteella aluejohtajajärjestelmä on onnistunut tuomaan rehtoreille selkeän esimiehen ja substanssiosaajan, joka toimii läheisessä yhteistyössä koulujen kanssa ja pyrkii tasavertaiseen, kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä koulun kehittämistyöhön, varmistaen koulutuksen tilaajan ja tuottajan palvelusopimusten tavoitteiden toteutumisen. Parhaimmillaan aluejohtajajärjestelmä jakaa rehtoreiden työtaakkaa, palvelee perusopetuksen hallinnon organisoitumista, tehostaen ja monipuolistaen päätöksentekoa. Aluejohtajajärjestelmän keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät laajojen vastuualueiden aiheuttamaan kiireeseen sekä sen vaikutuksesta ilmeneviin asioihin, kuten tiedonkulun sekä tiiviimmän yhteistyön ajoittaiseen puutteeseen. Aluejohtajajärjestelmän tulisi jatkossa kiinnittää toiminnassa huomiota rehtoreiden kanssa tehtävään yhteistyöhön niin, että rehtoreiden valta ei omassa työssään vähentyisi merkittävästi ja päätöksenteko olisi tehokasta sekä suunnitelmallista. Kollegiaalisen yhteistyön toteutuminen on varmistettava sekä aluejohtajien itsensä että koulujen rehtoreiden kesken. Monipuolinen yhteistyö myös tilaaja- ja tuottajaryhmien kanssa on tärkeää hallinnollisen päätöksenteon perusteltavuuden ja luotettavuuden kannalta. Aluejohtajajärjestelmän toimintaan liittyvät kehityksen kohteet ovat tutkimuksen mukaan pitkälti seurausta kaupungin organisaatiomallin moniulotteisesta muutosprosessista ja koulutuksen hallinnon perusteellisesta uudelleenorganisoitumisesta. Tutkimuksestani saatu tieto perustelee aluejohtajajärjestelmän vaikuttavuustekijöiden lisäksi myös laadukkaan muutosjohtamisen tärkeyttä.