Isännöitsijän ammatti
Tissari, Katri (2014)
Tissari, Katri
2014
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411112283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411112283
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan isännöitsijän ammattia ja ammatillisia vaatimuksia isännöitsijöiden
itsensä kuvailemana. Tarkastelun kohteena ovat asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijät. Tutkielman
keskeinen tavoite on vastata tutkimuskysymyksiin: Mitä isännöitsijän työ on ammattina? Millaisia
taitoja isännöitsijä tarvitsee työssään? Miten isännöitsijän ammattikunta on kehittynyt ja miten se
mahdollisesti tulee kehittymään? Millainen on tyypillinen isännöitsijän ura?
Tutkielma on menetelmältään laadullinen. Aineisto on kerätty haastattelemalla tamperelaisia eri
ikäisiä ja eri vaiheessa ammattiuraansa olevia isännöitsijöitä (n=10) toukokuussa 2014. Tutkielman
haastattelutyyppinä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkielman aihetta
tarkastellaan kompetenssin ja professioteorian viitekehyksessä. Isännöitsijän kompetenssin
tarkastelun lähtökohtana on kysymys: mitä taitoja, tietämystä ja kykyjä isännöitsijä tuntee
tarvitsevansa ammatissa, jotta se kykenee vastaamaan asiakaskunnan odotuksiin. Profession
liittäminen tutkimusaiheeseen korostaa isännöitsijöiden näkökulmaa omana ammattikuntanaan.
Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä.
Tutkielman keskeisenä tuloksena on, että isännöitsijän työn tärkein tehtävä on taloyhtiön
omaisuuden hoito ja ylläpito. Isännöitsijän ammatti nähdään, etenkin tämän hetkisen yleisen
työllisyystilanteen valossa, vakaana ja turvallisena. Siitä huolimatta isännöitsijän ammatin maine ja
arvostus on isännöitsijöiden itsensä mielestä heikko. Ammatin vaatimuksissa korostuu
ammattitaidon lisäksi rehellisyys, luotettavuus sekä sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus. Yksityisten
ihmisten suurin omaisuus on asunnoissa, joten kysymys on merkittävästä asiasta. Tulevaisuudessa
asuntokannan vanhetessa ja korjaushankkeiden lisääntyessä isännöitsijän työn merkitys ja arvostus
tulevat mitä todennäköisimmin kasvamaan, mutta myös isännöinnin ammattitaidon merkitys
korostuu entisestään.
Tutkielman perusteella vaikuttaisi siltä, että isännöitsijöiden ammattikunta elää jonkinlaista
etsikkovaihetta omaa ammatillista identiteettiä etsien. Ala on muutosten edessä, mutta isännöintiala
itse ei pysty muutosta päättämään ja tekemään vaan muutoksen tarve tulee asiakaskunnasta ja
heidän tarpeistaan.
itsensä kuvailemana. Tarkastelun kohteena ovat asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijät. Tutkielman
keskeinen tavoite on vastata tutkimuskysymyksiin: Mitä isännöitsijän työ on ammattina? Millaisia
taitoja isännöitsijä tarvitsee työssään? Miten isännöitsijän ammattikunta on kehittynyt ja miten se
mahdollisesti tulee kehittymään? Millainen on tyypillinen isännöitsijän ura?
Tutkielma on menetelmältään laadullinen. Aineisto on kerätty haastattelemalla tamperelaisia eri
ikäisiä ja eri vaiheessa ammattiuraansa olevia isännöitsijöitä (n=10) toukokuussa 2014. Tutkielman
haastattelutyyppinä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkielman aihetta
tarkastellaan kompetenssin ja professioteorian viitekehyksessä. Isännöitsijän kompetenssin
tarkastelun lähtökohtana on kysymys: mitä taitoja, tietämystä ja kykyjä isännöitsijä tuntee
tarvitsevansa ammatissa, jotta se kykenee vastaamaan asiakaskunnan odotuksiin. Profession
liittäminen tutkimusaiheeseen korostaa isännöitsijöiden näkökulmaa omana ammattikuntanaan.
Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä.
Tutkielman keskeisenä tuloksena on, että isännöitsijän työn tärkein tehtävä on taloyhtiön
omaisuuden hoito ja ylläpito. Isännöitsijän ammatti nähdään, etenkin tämän hetkisen yleisen
työllisyystilanteen valossa, vakaana ja turvallisena. Siitä huolimatta isännöitsijän ammatin maine ja
arvostus on isännöitsijöiden itsensä mielestä heikko. Ammatin vaatimuksissa korostuu
ammattitaidon lisäksi rehellisyys, luotettavuus sekä sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus. Yksityisten
ihmisten suurin omaisuus on asunnoissa, joten kysymys on merkittävästä asiasta. Tulevaisuudessa
asuntokannan vanhetessa ja korjaushankkeiden lisääntyessä isännöitsijän työn merkitys ja arvostus
tulevat mitä todennäköisimmin kasvamaan, mutta myös isännöinnin ammattitaidon merkitys
korostuu entisestään.
Tutkielman perusteella vaikuttaisi siltä, että isännöitsijöiden ammattikunta elää jonkinlaista
etsikkovaihetta omaa ammatillista identiteettiä etsien. Ala on muutosten edessä, mutta isännöintiala
itse ei pysty muutosta päättämään ja tekemään vaan muutoksen tarve tulee asiakaskunnasta ja
heidän tarpeistaan.