Merkityksistä muovautuva mosaiikki - Kuntouttavan työtoiminnan merkitykset haastattelupuheessa
Lempiälä, Tuulamaria (2014)
Lempiälä, Tuulamaria
2014
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411052274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411052274
Tiivistelmä
Perehdyn tässä pro gradu-tutkielmassa Silta-Valmennusyhdistys ry:n kuntouttavan työtoiminnan työvalmentautujien haastatteluissa muodostuviin merkityksiin. Ensimmäiseksi tutkimuksen kohteena on, minkälaisia merkityksiä työvalmentautujat muodostavat kuntouttavalle työtoiminnalle. Toiseksi tarkasteluni kohteena ovat haastatteluista muodostuvat tulkintarepertuaarit ja subjektipositiot. Kolmas tutkimusongelmani koskee sitä, minkälainen toimijuus näissä tulkintarepertuaareissa ja subjektipositioissa rakentuu.
Laaja työttömyys ja aktivointi puhuttavat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Aktivoinnilla tarkoitetaan tässä työttömille suunnattuja toimenpiteitä, joihin osallistuminen on velvoittavaa ja sidottu sosiaaliturvaan. Kuntouttava työtoiminta on yksi aktivoinnin muodoista Suomessa. Tutkielman aineistona olen käyttänyt kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille tekemiäni haastatteluja (n=13), jotka on kerätty työtoimintapäivän aikana Silta-Valmennusyhdistys ry:n tiloissa. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa yhteiskunnallisesti ajankohtaisesta aiheesta, lisätä paikallisella tasolla ymmärrystä työtoimintaan liitettävistä moninaisista merkityksistä. Näitä merkityksiä voidaan käyttää taustaymmärryksenä jokapäiväisessä työskentelyssä työpajoilla ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvässä yksilövalmennuksessa. Tutkielman teoreettis-metodologisina lähtökohtina toimivat sosiaalinen konstruktionismi ja tämän kautta rakentuva diskursiivinen näkökulma (Ks. esim. Potter & Wetherell 1987).
Analyysin pohjalta syntyi kolme tulkintarepertuaaria; elämänhallinnan repertuaari, työn repertuaari sekä yhteiskunnallisen osallisuuden repertuaari. Repertuaareista ensin mainittu on laajin ja rakentuu neljän subjektiposition kautta: Instituution uhri, Individualisti, Elämänhallitsija sekä Elämänhallinnan menettäjä. Työn repertuaari rakentuu toimijuudeltaan vastakkaisista Työssäkävijä-subjektipositiosta sekä Palkkatyön ulkopuolinen-subjektipositiosta. Yhteiskunnallisen osallisuuden repertuaarissa esiintyvät Etenevä osallistuja-subjektipositio ja tämän vastakohta Paikallaan pysyjä-subjektipositio. Subjektipositioiden kautta tulevat esiin repertuaareissa havaittavat toimija-asemat. Subjektipositioiden toimijuus vaihtelee positiivisesta negatiiviseen. Subjektipositiot, joissa kuntouttava työtoiminta merkityksellistyy positiivisena, muodostavat puheessa positiivista eli aktiivista toimijuutta. Tämän vastakohtana subjektipositiot, joissa toiminta merkityksellistyy negatiivisena, muodostavat toimijuudeltaan heikkoja positioita.
Repertuaarit ottavat kantaa yhteiskunnalliseen ja paikalliseen keskusteluun, niin aiemman tutkimuksen, yhteiskuntapolitiikan, aktivoinnin kuin Silta-Valmennusyhdistys ry:n tasolla. Osa subjektipositioista edustaa yleisiä diskursseja, kun taas toiset kuvastavat valtavirrasta poikkeavaa puhetta. Tämän käsittelyn olen sitonut aiemmin esiteltyyn tutkimuksen kontekstiin sekä aiempaan tutkimukseen. Kaikkien repertuaarien taustalla voidaan havaita niin sanottu laaja ulkoa-sisään diskurssi. Tulkintarepertuaarit ja subjektipositiot muodostavat palasina merkitysten mosaiikkimaisen kokonaisuuden, joka kuvastaa kuntouttavaa työtoimintaa.
Laaja työttömyys ja aktivointi puhuttavat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Aktivoinnilla tarkoitetaan tässä työttömille suunnattuja toimenpiteitä, joihin osallistuminen on velvoittavaa ja sidottu sosiaaliturvaan. Kuntouttava työtoiminta on yksi aktivoinnin muodoista Suomessa. Tutkielman aineistona olen käyttänyt kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille tekemiäni haastatteluja (n=13), jotka on kerätty työtoimintapäivän aikana Silta-Valmennusyhdistys ry:n tiloissa. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa yhteiskunnallisesti ajankohtaisesta aiheesta, lisätä paikallisella tasolla ymmärrystä työtoimintaan liitettävistä moninaisista merkityksistä. Näitä merkityksiä voidaan käyttää taustaymmärryksenä jokapäiväisessä työskentelyssä työpajoilla ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvässä yksilövalmennuksessa. Tutkielman teoreettis-metodologisina lähtökohtina toimivat sosiaalinen konstruktionismi ja tämän kautta rakentuva diskursiivinen näkökulma (Ks. esim. Potter & Wetherell 1987).
Analyysin pohjalta syntyi kolme tulkintarepertuaaria; elämänhallinnan repertuaari, työn repertuaari sekä yhteiskunnallisen osallisuuden repertuaari. Repertuaareista ensin mainittu on laajin ja rakentuu neljän subjektiposition kautta: Instituution uhri, Individualisti, Elämänhallitsija sekä Elämänhallinnan menettäjä. Työn repertuaari rakentuu toimijuudeltaan vastakkaisista Työssäkävijä-subjektipositiosta sekä Palkkatyön ulkopuolinen-subjektipositiosta. Yhteiskunnallisen osallisuuden repertuaarissa esiintyvät Etenevä osallistuja-subjektipositio ja tämän vastakohta Paikallaan pysyjä-subjektipositio. Subjektipositioiden kautta tulevat esiin repertuaareissa havaittavat toimija-asemat. Subjektipositioiden toimijuus vaihtelee positiivisesta negatiiviseen. Subjektipositiot, joissa kuntouttava työtoiminta merkityksellistyy positiivisena, muodostavat puheessa positiivista eli aktiivista toimijuutta. Tämän vastakohtana subjektipositiot, joissa toiminta merkityksellistyy negatiivisena, muodostavat toimijuudeltaan heikkoja positioita.
Repertuaarit ottavat kantaa yhteiskunnalliseen ja paikalliseen keskusteluun, niin aiemman tutkimuksen, yhteiskuntapolitiikan, aktivoinnin kuin Silta-Valmennusyhdistys ry:n tasolla. Osa subjektipositioista edustaa yleisiä diskursseja, kun taas toiset kuvastavat valtavirrasta poikkeavaa puhetta. Tämän käsittelyn olen sitonut aiemmin esiteltyyn tutkimuksen kontekstiin sekä aiempaan tutkimukseen. Kaikkien repertuaarien taustalla voidaan havaita niin sanottu laaja ulkoa-sisään diskurssi. Tulkintarepertuaarit ja subjektipositiot muodostavat palasina merkitysten mosaiikkimaisen kokonaisuuden, joka kuvastaa kuntouttavaa työtoimintaa.