Inflaatiotavoitepolitiikka - Case Ruotsin keskuspankki
Valkonen, Pekka (2014)
Valkonen, Pekka
2014
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410222238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410222238
Tiivistelmä
Uuden-Seelannin keskuspankki otti vuonna 1990 ensimmäisenä keskuspankkina virallisesti käyttöön inflaatiotavoitepolitiikan. Tämän jälkeen inflaatiotavoitepolitiikka on otettu käyttöön vajaassa 30 maassa. Inflaaitotavoitepolitiikan keskiössä on keskuspankin julkisesti ilmoittama tavoitetaso inflaatiolle, johon keskuspankki pyrkii aktiivisen rahapolitiikan avulla. Tärkeä tekijä inflaatiotavoitepolitiikan toimivuudelle on keskuspankin avoimuus sen politiikkalinjauksista sekä keskuspankin uskottavuus yleisön silmissä.
Työssä käydään läpi historiaa inflaatiotavoitepolitiikan takana sekä politiikkaan liittyvää teoriapohdiskelua. Lisäksi tehdään lyhyt katsaus tutkimuksiin inflaatiotavoitepolitiikan hyödyllisyydestä. Työn empiirisessä osassa tutkitaan Ruotsin keskuspankin implisiittistä inflaatiotavoitetta sekä keskuspankin uskottavuutta yleisön näkökulmasta. Viimeisen kahden vuosikymmenen ajan inflaatiotavoitepolitiikan käyttöönoton jälkeen Ruotsin inflaatiotaso on keskimääräisesti ollut selvästi alle 2 %:n tavoitetason. Alhaisesta inflaatiotasosta johtuen on mahdollista, että Ruotsin keskuspankin toimet ovat johtaneet julkista tavoitetta alhaisempaan inflaatiotasoon.
Ruotsin keskuspankin implisiittistä inflaatiotavoitetta tutkitaan työssä yksinkertaisella lineaarisella mallilla, missä yleisön inflaatio-odotusten oletetaan painottuvan menneen inflaation ja keskuspankin nykyisen inflaatiotavoitteen välillä. Yleisön inflaatio-odotuksiin käytetään hyväksi kyselytutkimusten tuloksia. Malli estimoidaan state-space muodossa, jolloin on mahdollista tutkia mallin parametrien muutoksia yli ajan. Tulosten mukaan Ruotsin keskuspankin implisiittinen inflaatiotavoite olisi viime vuosina ollut selvästi alle 2 %:n tavoitetason, mikä kyseenalaistaa Ruotsin keskuspankin julkisen avoimuuden.
Ruotsin keskuspankin uskottavuutta yleisön näkökulmasta tutkitaan myös state-space estimoinnin ja kalmanin suodattimen avulla. Estimointi perustuu yksinkertaiseen Svenssonin testiin. Estimoinnissa vaadittavan odotetun reaalikoron approksimoinnissa käytetään hyväksi mennyttä inflaatiota, rahamarkkinoita sekä kyselytutkimuksia. Estimointien tulosten mukaan Ruotsin keskuspankin toiminta on yleisön mielestä ollut anti-inflatorisesti uskottavaa, mutta anti-deflatorinen uskottavuus joudutaan ajoittain hylkäämään.
Merkittävänä syynä Ruotsin alhaiselle inflaatiotasolle on sen keskuspankin harjoittama liian tiukka rahapolitiikka. Tiukalla rahapolitiikalla on pyritty alentamaan kotitalouksien velkaantuneisuutta, mutta todellisuudessa tiukka rahapolitiikka on johtanut kotitalouksien reaalisen velan kasvuun.
Työssä käydään läpi historiaa inflaatiotavoitepolitiikan takana sekä politiikkaan liittyvää teoriapohdiskelua. Lisäksi tehdään lyhyt katsaus tutkimuksiin inflaatiotavoitepolitiikan hyödyllisyydestä. Työn empiirisessä osassa tutkitaan Ruotsin keskuspankin implisiittistä inflaatiotavoitetta sekä keskuspankin uskottavuutta yleisön näkökulmasta. Viimeisen kahden vuosikymmenen ajan inflaatiotavoitepolitiikan käyttöönoton jälkeen Ruotsin inflaatiotaso on keskimääräisesti ollut selvästi alle 2 %:n tavoitetason. Alhaisesta inflaatiotasosta johtuen on mahdollista, että Ruotsin keskuspankin toimet ovat johtaneet julkista tavoitetta alhaisempaan inflaatiotasoon.
Ruotsin keskuspankin implisiittistä inflaatiotavoitetta tutkitaan työssä yksinkertaisella lineaarisella mallilla, missä yleisön inflaatio-odotusten oletetaan painottuvan menneen inflaation ja keskuspankin nykyisen inflaatiotavoitteen välillä. Yleisön inflaatio-odotuksiin käytetään hyväksi kyselytutkimusten tuloksia. Malli estimoidaan state-space muodossa, jolloin on mahdollista tutkia mallin parametrien muutoksia yli ajan. Tulosten mukaan Ruotsin keskuspankin implisiittinen inflaatiotavoite olisi viime vuosina ollut selvästi alle 2 %:n tavoitetason, mikä kyseenalaistaa Ruotsin keskuspankin julkisen avoimuuden.
Ruotsin keskuspankin uskottavuutta yleisön näkökulmasta tutkitaan myös state-space estimoinnin ja kalmanin suodattimen avulla. Estimointi perustuu yksinkertaiseen Svenssonin testiin. Estimoinnissa vaadittavan odotetun reaalikoron approksimoinnissa käytetään hyväksi mennyttä inflaatiota, rahamarkkinoita sekä kyselytutkimuksia. Estimointien tulosten mukaan Ruotsin keskuspankin toiminta on yleisön mielestä ollut anti-inflatorisesti uskottavaa, mutta anti-deflatorinen uskottavuus joudutaan ajoittain hylkäämään.
Merkittävänä syynä Ruotsin alhaiselle inflaatiotasolle on sen keskuspankin harjoittama liian tiukka rahapolitiikka. Tiukalla rahapolitiikalla on pyritty alentamaan kotitalouksien velkaantuneisuutta, mutta todellisuudessa tiukka rahapolitiikka on johtanut kotitalouksien reaalisen velan kasvuun.