"Ai mitä että" Kuulokojeen ensikäyttäjien kohtaamat haasteet ja selviytymisstrategiat työelämän vuorovaikutustilanteissa
Salonen, Anna-Kaisa (2014)
Salonen, Anna-Kaisa
2014
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410212221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410212221
Tiivistelmä
Huonokuuloisuus koskettaa useita työikäisiä. Vaikka kuulovika on fyysinen vamma, sen vaikutukset kohdistuvat pääasiallisesti sosiaaliseen elämään ja vuorovaikutukseen. Tässä tutkielmassa selvitän, millaisia haasteita kuulokojeen ensikäyttäjät kertovat kohtaavansa työelämän vuorovaikutustilanteissa ja millaisia selviytymisstrategioita he kertovat käyttävänsä haastavissa tilanteissa. Lisäksi tutkin sitä, miten nämä haasteet ja strategiat näkyvät videoiduissa työelämän vuorovaikutustilanteissa.
Pro gradu -tutkielmani on osa Suomen Akatemian rahoittamaa "Kommunikointi kuulokojeen avulla. Vertaileva tutkimus kuulovikaisten henkilöiden kuulokojekuntoutuksen tuloksellisuudesta ja kuulokojeen käytöstä vuorovaikutustilanteissa" -hanketta. Tutkimukseni jakautuu kahteen osaan: haastattelujen- ja kuulokeskuskäyntien analyysiin ja autenttisten työelämävideointien analyysiin. Käytän siis tutkimuksessani aineistojen ja menetelmien triangulaatiota. Tutkimusmenetelminä käytän sisällönanalyyttistä teemoittelua sekä keskustelunanalyysin ja multimodaalisen vuorovaikutusanalyysin välineitä. Tutkimukseni teoreettinen tausta rakentuu etnometodologisesta viitekehyksestä sekä multimodaalisen vuorovaikutusanalyysin ja Richard S. Lazaruksen stressiteorian käsitteistä.
Tutkielmani tulosten perusteella kuulo-ongelman aiheuttamat vuorovaikutuksen katkokset tai uhka yhteisen ymmärryksen murtumisesta koetaan stressaavana. Haasteita aiheuttavat monenkeskiset tilanteet, kuten kokoukset, kanssakeskustelijan kommunikaatiotyyli, taustamelu sekä puhujan etäisyys ja avara ja kaikuisa tila. Selvitäkseen haastavista vuorovaikutustilanteista kuulokojeen käyttäjät hyödyntävät erilaisia selviytymisstrategioita. Yleisimmin käytettyjä selviytymisstrategioita ovat kielelliset strategiat sekä kuulokojeen käyttäminen ja sen eri ominaisuuksien hyödyntäminen. Kuulo-ongelman peittelyyn kohdistuvia strategioita ovat muun muassa haastavien tilanteiden välttely tai yleispätevien vastauksien antaminen keskustelussa. Videoaineiston kokoon nähden selkeitä vuorovaikutuksen katkoksia tai selkeitä vihjeitä kuulemisen ongelman ilmaantumisesta oli nähtävissä varsin vähän. Myös kuulo-ongelman peittelyyn liitettäviä selviytymisstrategioita oli nähtävissä. Huonokuuloisuuden aiheuttamien katkoksien ja kuulo-ongelman näkyväksi tekemiseen liittyvien strategioiden vähyys tukeekin sitä olettamusta, että huonokuuloiset pyrkivät enemmänkin peittämään kuulo-ongelmaansa kuin paljastamaan sitä. Toisaalta tulokset näyttävät osoittavan myös sen, että kuulokojeesta on hyötyä haastaviksi kerrotuissa vuorovaikutustilanteissa.
Pro gradu -tutkielmani on osa Suomen Akatemian rahoittamaa "Kommunikointi kuulokojeen avulla. Vertaileva tutkimus kuulovikaisten henkilöiden kuulokojekuntoutuksen tuloksellisuudesta ja kuulokojeen käytöstä vuorovaikutustilanteissa" -hanketta. Tutkimukseni jakautuu kahteen osaan: haastattelujen- ja kuulokeskuskäyntien analyysiin ja autenttisten työelämävideointien analyysiin. Käytän siis tutkimuksessani aineistojen ja menetelmien triangulaatiota. Tutkimusmenetelminä käytän sisällönanalyyttistä teemoittelua sekä keskustelunanalyysin ja multimodaalisen vuorovaikutusanalyysin välineitä. Tutkimukseni teoreettinen tausta rakentuu etnometodologisesta viitekehyksestä sekä multimodaalisen vuorovaikutusanalyysin ja Richard S. Lazaruksen stressiteorian käsitteistä.
Tutkielmani tulosten perusteella kuulo-ongelman aiheuttamat vuorovaikutuksen katkokset tai uhka yhteisen ymmärryksen murtumisesta koetaan stressaavana. Haasteita aiheuttavat monenkeskiset tilanteet, kuten kokoukset, kanssakeskustelijan kommunikaatiotyyli, taustamelu sekä puhujan etäisyys ja avara ja kaikuisa tila. Selvitäkseen haastavista vuorovaikutustilanteista kuulokojeen käyttäjät hyödyntävät erilaisia selviytymisstrategioita. Yleisimmin käytettyjä selviytymisstrategioita ovat kielelliset strategiat sekä kuulokojeen käyttäminen ja sen eri ominaisuuksien hyödyntäminen. Kuulo-ongelman peittelyyn kohdistuvia strategioita ovat muun muassa haastavien tilanteiden välttely tai yleispätevien vastauksien antaminen keskustelussa. Videoaineiston kokoon nähden selkeitä vuorovaikutuksen katkoksia tai selkeitä vihjeitä kuulemisen ongelman ilmaantumisesta oli nähtävissä varsin vähän. Myös kuulo-ongelman peittelyyn liitettäviä selviytymisstrategioita oli nähtävissä. Huonokuuloisuuden aiheuttamien katkoksien ja kuulo-ongelman näkyväksi tekemiseen liittyvien strategioiden vähyys tukeekin sitä olettamusta, että huonokuuloiset pyrkivät enemmänkin peittämään kuulo-ongelmaansa kuin paljastamaan sitä. Toisaalta tulokset näyttävät osoittavan myös sen, että kuulokojeesta on hyötyä haastaviksi kerrotuissa vuorovaikutustilanteissa.