Sosiaalityön paikka psykiatrian toimintaympäristössä - ajallinen katsaus vuodesta 1945 nykypäivään
Kylmäluoma, Hanna (2014)
Kylmäluoma, Hanna
2014
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410072191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410072191
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee suomalaisen sosiaalityön paikkaa psykiatrian toimintaympäristössä. Tutkielmallani on sosiaalityön paikan määrittymiseen historiallinen näkökulma, joka ajallisesti sijoittuu vuodesta 1945 nykypäivään. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa ja kuvailla sosiaalityön paikkaa eri vuosikymmenillä sekä löytää yhtymäkohtia psykiatrisen terveydenhuollon kehitykseen.
Liikun tutkimuksessani terveydenhuollon ja sosiaalityön rajapinnoilla, mutta näkökulmani on ensisijaisesti yhteiskuntatieteellinen. Aineistoni perusteella olen määrittänyt erilaisia tasoja suhteessa sosiaalityön paikan määrittymiseen psykiatrian toimintaympäristössä. Tasoja siitä, kuinka sosiaalityö määrittää itse itseään, miten sosiaalityö määrittyy suhteessa muihin ammattiryhmiin sekä suhteessa yhteiskuntaan. Koulutuksella on mielestäni merkittävä osa siinä, millaiseksi sosiaalityö itse itsensä ymmärtää. Välittömästi tämä ymmärrys näkyy myös eri aikakausien työnsisällöissä. Kuvaan tutkielmassani koulutuksen ja tietoperustan kehittymisen vaikutusta psykiatriassa tehtävän sosiaalityön paikkaan ja sitä, millaisena sosiaalityöntekijän työnsisältö eri aikakausina näyttäytyy. Sosiaalityön määrittymistä suhteessa muihin ammattiryhmiin tarkastelen ammatillistumisen ja työn sisällön muutosten lisäksi moniammatillisuuden kehittymisen kautta. Yhteiskunnallisten tekijöiden kautta kuvaan sitä, millaiseksi sosiaalityölle annettu paikka yhteiskunnan ja psykiatrian puolelta määrittyy. Näitä tekijöitä ovat yhteiskunnallinen tilanne sosiaalityön näkökulmasta, mielenterveyspolitiikassa tapahtuneet muutokset, psykiatrian historiassa tapahtuneet rakenteelliset muutokset sekä psykiatrisen sairaanhoidon kehittyminen.
Olen rakentanut tutkimukseni lähtökohtaa erilaisten näkökulmien kautta, joiden avulla voidaan tarkastella historiassa tapahtuvaa yhteiskunnallista muutosta. Teoreettisina kehyksinä työssäni toimivat sosiaalityön ammatillis-käytännöllinen ja mielenterveystyön yhteiskunnallis-rakenteellinen näkökulma psykiatriassa tehtävän sosiaalityön ajalliselle tarkastelulle. Näitä lähestyn sosiaalihistoriallisen ja kriittisen luennan keinoin ajassa kehkeytyvinä ilmiöinä. Olen käyttänyt aineiston valinnassani valikointia ja keskittymistä tärkeimpiin historian käännekohtiin. Aineiston lukemistani on ohjannut kriittinen ja samalla yhteiskunnallinen näkemys. Olen jakanut ajanjaksot kronologiseen muotoon, joiden sisällä käsittelen tarkemmin sitä, millaisena sosiaalityön sisältö ja paikka määrittyvät psykiatriassa. Sosiaalityön paikka psykiatriassa näyttäytyy työssäni erilaisilla tasoilla yhteiskunta-poliittisista ulottuvuuksista paikallisen tason toimijuuteen asti.
Tutkimukseni aineisto pohjautuu eri aikakausilta kerättyihin erilaisiin dokumentteihin. Erilaisten työryhmien mietintöjen ohella lehtiartikkelit edustavat työssäni yleisempää makrotasoa, joiden pohjalta olen luonut kuvaa sosiaalityön paikasta eri aikakausina. Tarkempaa paikallista kuvausta sosiaalityön sisällöstä, sen toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista ja moniammatillisuuden muotoutumisesta olen hakenut Pohjois-Hämeen mielisairaanhuoltopiirin toimintakertomuksista ja suunnitteluraporteista sekä TAYS:n sosiaalityöntekijöiden lehtihaastatteluista että koulutusmateriaaleista. Tutkimusaineistoni perusteella sen näkökulman laajuus ja syvyys, josta mielenterveyspotilaan arkista selviytymistä ja kuntoutumista halutaan arvioida, on vaihdellut menneinä vuosikymmeninä. Lääketieteellinen isäntäorganisaatio on määritellyt sosiaalisten tekijöiden painoarvoa mielenterveyspotilaiden hoidossa omasta näkökulmastaan käsin. Tämä on välittynyt myös sosiaalityölle annettuun paikkaan psykiatrian toimintaympäristössä. Sosiaalityön paikka on ollut sidoksissa myös moniin yhteiskunnallisiin tekijöihin, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspoliittisiin linjauksiin. Myös sosiaalityön omalla ammatillistumisprosessilla on ollut olennainen merkitys paikan määrittymiseen osana moniammatillista yhteistyötä.
Liikun tutkimuksessani terveydenhuollon ja sosiaalityön rajapinnoilla, mutta näkökulmani on ensisijaisesti yhteiskuntatieteellinen. Aineistoni perusteella olen määrittänyt erilaisia tasoja suhteessa sosiaalityön paikan määrittymiseen psykiatrian toimintaympäristössä. Tasoja siitä, kuinka sosiaalityö määrittää itse itseään, miten sosiaalityö määrittyy suhteessa muihin ammattiryhmiin sekä suhteessa yhteiskuntaan. Koulutuksella on mielestäni merkittävä osa siinä, millaiseksi sosiaalityö itse itsensä ymmärtää. Välittömästi tämä ymmärrys näkyy myös eri aikakausien työnsisällöissä. Kuvaan tutkielmassani koulutuksen ja tietoperustan kehittymisen vaikutusta psykiatriassa tehtävän sosiaalityön paikkaan ja sitä, millaisena sosiaalityöntekijän työnsisältö eri aikakausina näyttäytyy. Sosiaalityön määrittymistä suhteessa muihin ammattiryhmiin tarkastelen ammatillistumisen ja työn sisällön muutosten lisäksi moniammatillisuuden kehittymisen kautta. Yhteiskunnallisten tekijöiden kautta kuvaan sitä, millaiseksi sosiaalityölle annettu paikka yhteiskunnan ja psykiatrian puolelta määrittyy. Näitä tekijöitä ovat yhteiskunnallinen tilanne sosiaalityön näkökulmasta, mielenterveyspolitiikassa tapahtuneet muutokset, psykiatrian historiassa tapahtuneet rakenteelliset muutokset sekä psykiatrisen sairaanhoidon kehittyminen.
Olen rakentanut tutkimukseni lähtökohtaa erilaisten näkökulmien kautta, joiden avulla voidaan tarkastella historiassa tapahtuvaa yhteiskunnallista muutosta. Teoreettisina kehyksinä työssäni toimivat sosiaalityön ammatillis-käytännöllinen ja mielenterveystyön yhteiskunnallis-rakenteellinen näkökulma psykiatriassa tehtävän sosiaalityön ajalliselle tarkastelulle. Näitä lähestyn sosiaalihistoriallisen ja kriittisen luennan keinoin ajassa kehkeytyvinä ilmiöinä. Olen käyttänyt aineiston valinnassani valikointia ja keskittymistä tärkeimpiin historian käännekohtiin. Aineiston lukemistani on ohjannut kriittinen ja samalla yhteiskunnallinen näkemys. Olen jakanut ajanjaksot kronologiseen muotoon, joiden sisällä käsittelen tarkemmin sitä, millaisena sosiaalityön sisältö ja paikka määrittyvät psykiatriassa. Sosiaalityön paikka psykiatriassa näyttäytyy työssäni erilaisilla tasoilla yhteiskunta-poliittisista ulottuvuuksista paikallisen tason toimijuuteen asti.
Tutkimukseni aineisto pohjautuu eri aikakausilta kerättyihin erilaisiin dokumentteihin. Erilaisten työryhmien mietintöjen ohella lehtiartikkelit edustavat työssäni yleisempää makrotasoa, joiden pohjalta olen luonut kuvaa sosiaalityön paikasta eri aikakausina. Tarkempaa paikallista kuvausta sosiaalityön sisällöstä, sen toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista ja moniammatillisuuden muotoutumisesta olen hakenut Pohjois-Hämeen mielisairaanhuoltopiirin toimintakertomuksista ja suunnitteluraporteista sekä TAYS:n sosiaalityöntekijöiden lehtihaastatteluista että koulutusmateriaaleista. Tutkimusaineistoni perusteella sen näkökulman laajuus ja syvyys, josta mielenterveyspotilaan arkista selviytymistä ja kuntoutumista halutaan arvioida, on vaihdellut menneinä vuosikymmeninä. Lääketieteellinen isäntäorganisaatio on määritellyt sosiaalisten tekijöiden painoarvoa mielenterveyspotilaiden hoidossa omasta näkökulmastaan käsin. Tämä on välittynyt myös sosiaalityölle annettuun paikkaan psykiatrian toimintaympäristössä. Sosiaalityön paikka on ollut sidoksissa myös moniin yhteiskunnallisiin tekijöihin, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspoliittisiin linjauksiin. Myös sosiaalityön omalla ammatillistumisprosessilla on ollut olennainen merkitys paikan määrittymiseen osana moniammatillista yhteistyötä.