SINNE JA TAKAISIN – Tapaustutkimus kuvareportaasin tuotantoprosessista
Rinne, Ville (2014)
Rinne, Ville
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409082112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409082112
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani kuvareportaasin tuotantoprosessia ideasta valmiiksi tuotteeksi. Tutkimukseni keskiössä on Nepalissa syksyllä 2011 laatimani kuvareportaasi Kathmandun katulapsi-ilmiöstä, jonka tuotantoprosessiin perehdyn autoetnografian tutkimusmenetelmää hyödyntäen.
Katulapsireportaasin lisäksi sivuan tutkimuksessani kolmea muuta Nepalissa laatimaani kuvareportaasia. Työskentelyni tarkastelun kautta puran kuvareportaasin tuotantoprosessin osiin. Tutkimukseni pohjalta tuon esiin yleistettävää tietoa kuvajournalistisiin työkäytäntöihin liittyen.
Tarkastelen kuvareportaasin tuotantoprosessia sosiologiasta tunnetun Anthony Giddensin rakenteistumisen teorian kautta. Giddensin ajatukset rakenteen kaksitahoisuudesta sekä
rekursiivisuudesta ovat läsnä tutkimukseni jokaisessa vaiheessa.
Teorian kautta yksilötason tutkimukseni liittyy laajempaan kuvajournalistisia työkäytäntöjä käsittelevään keskusteluun. Rakenteistumisen teorian lisäksi tarkastelen kuvareporassin tuotantoa aihepiiriin liittyvän käsitteistön kautta.
Vaikka laadullisen tapaustutkimuksen pohjalta ei ole järkevää vetää laajoja johtopäätöksiä freelancereiden työkäytäntöihin liittyen, uskon, että tutkimuksessani toteutuneet ajatukset rakenteen kaksitahoisuudesta ja rekursiivisuudesta ovat yleistettävissä koskemaan vapaiden kuvajournalistien työskentelyä.
Tutkimukseni kaltaista freelancereiden työkäytäntöjen kartoittamista voi pitää tärkeänä, sillä kasvava osa kuvajournalisteista tulee jatkossa elättämään itsensä freelancereina. Tämän kaltaisen
kehityksen seurauksena on hyvä ymmärtää prosesseja, jotka työskentelyn taustalla vaikuttavat. Tähän tutkimukseni hakee vastausta.
Lisäksi tarkastelen kuvareportaasin tuotantoprosessia purkamalla sen kolmeen osaan eli suunnitteluun, laadintaan ja julkaisuun.
Rakenteistumisen teoriaan liittyvät ajatukset näkyivät tutkimukseni taustalla selvästi. Rakenteen kaksitahoisuus näkyi etenkin siinä, että koin lopulta tuotantoprosessin varsin joustavaksi. Vaikka määrittelemäni rakenteet jossain määrin vaikuttivat toimintaani, en missään vaiheessa kokenut niitä pakottaviksi. Päinvastoin.
Mielestäni rakenteet ohjasivat lopulta työskentelyäni oikeaan suuntaan. Tämän lisäksi koin vaikuttavani rakenteisiin toimintani kautta. Kaksitahoisuuden lisäksi rekursiivisuus erottui
tuotantoprosessista sen kautta, että sain ideoitani läpi. Näin olen osaltani muokannut mediatodellisuutta, jossa työskentelen.
Katulapsireportaasin lisäksi sivuan tutkimuksessani kolmea muuta Nepalissa laatimaani kuvareportaasia. Työskentelyni tarkastelun kautta puran kuvareportaasin tuotantoprosessin osiin. Tutkimukseni pohjalta tuon esiin yleistettävää tietoa kuvajournalistisiin työkäytäntöihin liittyen.
Tarkastelen kuvareportaasin tuotantoprosessia sosiologiasta tunnetun Anthony Giddensin rakenteistumisen teorian kautta. Giddensin ajatukset rakenteen kaksitahoisuudesta sekä
rekursiivisuudesta ovat läsnä tutkimukseni jokaisessa vaiheessa.
Teorian kautta yksilötason tutkimukseni liittyy laajempaan kuvajournalistisia työkäytäntöjä käsittelevään keskusteluun. Rakenteistumisen teorian lisäksi tarkastelen kuvareporassin tuotantoa aihepiiriin liittyvän käsitteistön kautta.
Vaikka laadullisen tapaustutkimuksen pohjalta ei ole järkevää vetää laajoja johtopäätöksiä freelancereiden työkäytäntöihin liittyen, uskon, että tutkimuksessani toteutuneet ajatukset rakenteen kaksitahoisuudesta ja rekursiivisuudesta ovat yleistettävissä koskemaan vapaiden kuvajournalistien työskentelyä.
Tutkimukseni kaltaista freelancereiden työkäytäntöjen kartoittamista voi pitää tärkeänä, sillä kasvava osa kuvajournalisteista tulee jatkossa elättämään itsensä freelancereina. Tämän kaltaisen
kehityksen seurauksena on hyvä ymmärtää prosesseja, jotka työskentelyn taustalla vaikuttavat. Tähän tutkimukseni hakee vastausta.
Lisäksi tarkastelen kuvareportaasin tuotantoprosessia purkamalla sen kolmeen osaan eli suunnitteluun, laadintaan ja julkaisuun.
Rakenteistumisen teoriaan liittyvät ajatukset näkyivät tutkimukseni taustalla selvästi. Rakenteen kaksitahoisuus näkyi etenkin siinä, että koin lopulta tuotantoprosessin varsin joustavaksi. Vaikka määrittelemäni rakenteet jossain määrin vaikuttivat toimintaani, en missään vaiheessa kokenut niitä pakottaviksi. Päinvastoin.
Mielestäni rakenteet ohjasivat lopulta työskentelyäni oikeaan suuntaan. Tämän lisäksi koin vaikuttavani rakenteisiin toimintani kautta. Kaksitahoisuuden lisäksi rekursiivisuus erottui
tuotantoprosessista sen kautta, että sain ideoitani läpi. Näin olen osaltani muokannut mediatodellisuutta, jossa työskentelen.