Julkisen oikeuttamisen maailmat kaupunkitilassa : tapaus yksityisautoton Hämeenkatu
Salminen, Jarkko (2014)
Salminen, Jarkko
2014
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406251903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406251903
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan sitä, mihin moraalisiin arvoihin vedotaan kaupunkitilan kehittämistä koskevassa kiistassa ja mitkä periaatteet ovat yleisesti tunnustettuja siten, että niitä voi käyttää omien väitteiden ja ehdotusten tukena. Tapauksena toimii suunnitelma tehdä Tampereen pääkatu Hämeenkadusta yksityisautoton. Aineistona toimii Aamulehden nettikeskustelufoorumilla käyty keskustelu. Teoreettisena kehyksenä käytetään Boltanskin ja Thévenot’n julkisen oikeuttamisen teoriaa ja erityisesti siihen kuuluvia oikeuttamisen maailmoja (teollisuus, kansalaisuus, koti, inspiraatio, markkinat, maine ja ekologia).
Tutkielmassa käydään läpi aikaisempaa autoilututkimusta ja esitetään, että se on ollut oikeuttamisteorian näkökulmasta yksipuolista. Sosiaalitieteellinen autoilukritiikki on liittynyt lähes pelkästään ympäristöön eli ekologian maailmaan ja ihmisten tasa-arvoisuuteen eli kansalaisuuden maailmaan. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole huomioitu muiden maailmojen oikeuttavuutta eikä tavallisten ihmisten kritiikkiä.
Työn laadullisessa osassa selvitetään, millaisia ovat oikeuttamisen maailmojen mukaiset kaupunkitilan representaatiot. Teollisuuden maailmassa osapuolet vetoavat autollisen tai autottoman kaupunkitilan toimivuuteen, käytännöllisyyteen ja tehokkuuteen. Kansalaisuuden maailmassa tila on kaikille avoin. Autoilun vastustajat kritisoivat sitä, että auto eristää ihmiset ja rapauttaa siten julkista tilaa. Puolustajien mukaan se mahdollistaa kaikkien pääsyn keskustaan. Kodin maailmassa tila jakautuu, ja ulkoinen uhkaa sisäistä. Molemmat osapuolet esittävät, että toisen ehdotus johtaa tilalliseen epäjärjestykseen, julkijuopottelun lisääntymiseen ja perinteisen tamperelaisuuden häviämiseen ulkopuolisesta vaikutuksesta. Inspiraation maailmassa arvostetaan arkisen tilan elämyksellistä katkeamista. Autoilun vastustajat kaipaavat autotonta, persoonallista ja jännittävää kaupunkitilaa, jota edustaa mannermainen katukulttuuri. Puolustajat kiistävät inspiraation maailman vedoten esimerkiksi ankarasta talvesta johtuvaan tekniseen mahdottomuuteen. Markkinoiden maailmassa tila on taloudellinen resurssi, jonka tulee olla avoin rahan ja tavaran virralle. Erimielisyys koskee sitä, lisääkö autoilu kaupunkitilan taloudellisten voittojen mahdollisuutta vai ei. Maineen maailmassa vieraat arvioivat kaupunkia ulkoapäin. Autoilun vastustajat esittävät, että autoton kävelykeskusta voisi tuoda Tampereelle tunnettuutta. Puolustajat esittävät, ettei autottomassa kadussa ole mitään huomiota herättävää. Ekologian maailmassa luonnollista tilaa suojellaan rakennetulta tai jopa saastutetulta. Autoilun vas-tustajat esittävät, että autot tuottavat ilmansaasteita ja melua, kun taas puolustajat tuovat esille, että luontoa riittää Tampereen ulkopuolella, eikä sitä siksi tarvita kaupunkitilan sisälle.
Tutkielman määrällisessä osassa tarkastellaan sitä, miten autoilun puolustajien ja vastustajin oikeuttamisrepertuaarit eroavat määrällisesti toisistaan. Teollisuuden maailma on niin yksityisautoilun vastustajien kuin puolustajienkin argumenteissa kaikkein tärkein ja yleisin oikeuttamisen maailma. Oikeuttamisteoria tarjoaa mahdollisuuden kehittää osallistavaa kaupunkisuunnittelua, jossa kansalaiset pääsevät mukaan tilaan liittyvien tietokäytäntöjen kehittämiseen, jolloin kokemusperäinen ja käytännöllinen tieto tilasta ei jää virallisen asiantuntija tiedon ja tilan esitysten varjoon.
Tutkielmassa käydään läpi aikaisempaa autoilututkimusta ja esitetään, että se on ollut oikeuttamisteorian näkökulmasta yksipuolista. Sosiaalitieteellinen autoilukritiikki on liittynyt lähes pelkästään ympäristöön eli ekologian maailmaan ja ihmisten tasa-arvoisuuteen eli kansalaisuuden maailmaan. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole huomioitu muiden maailmojen oikeuttavuutta eikä tavallisten ihmisten kritiikkiä.
Työn laadullisessa osassa selvitetään, millaisia ovat oikeuttamisen maailmojen mukaiset kaupunkitilan representaatiot. Teollisuuden maailmassa osapuolet vetoavat autollisen tai autottoman kaupunkitilan toimivuuteen, käytännöllisyyteen ja tehokkuuteen. Kansalaisuuden maailmassa tila on kaikille avoin. Autoilun vastustajat kritisoivat sitä, että auto eristää ihmiset ja rapauttaa siten julkista tilaa. Puolustajien mukaan se mahdollistaa kaikkien pääsyn keskustaan. Kodin maailmassa tila jakautuu, ja ulkoinen uhkaa sisäistä. Molemmat osapuolet esittävät, että toisen ehdotus johtaa tilalliseen epäjärjestykseen, julkijuopottelun lisääntymiseen ja perinteisen tamperelaisuuden häviämiseen ulkopuolisesta vaikutuksesta. Inspiraation maailmassa arvostetaan arkisen tilan elämyksellistä katkeamista. Autoilun vastustajat kaipaavat autotonta, persoonallista ja jännittävää kaupunkitilaa, jota edustaa mannermainen katukulttuuri. Puolustajat kiistävät inspiraation maailman vedoten esimerkiksi ankarasta talvesta johtuvaan tekniseen mahdottomuuteen. Markkinoiden maailmassa tila on taloudellinen resurssi, jonka tulee olla avoin rahan ja tavaran virralle. Erimielisyys koskee sitä, lisääkö autoilu kaupunkitilan taloudellisten voittojen mahdollisuutta vai ei. Maineen maailmassa vieraat arvioivat kaupunkia ulkoapäin. Autoilun vastustajat esittävät, että autoton kävelykeskusta voisi tuoda Tampereelle tunnettuutta. Puolustajat esittävät, ettei autottomassa kadussa ole mitään huomiota herättävää. Ekologian maailmassa luonnollista tilaa suojellaan rakennetulta tai jopa saastutetulta. Autoilun vas-tustajat esittävät, että autot tuottavat ilmansaasteita ja melua, kun taas puolustajat tuovat esille, että luontoa riittää Tampereen ulkopuolella, eikä sitä siksi tarvita kaupunkitilan sisälle.
Tutkielman määrällisessä osassa tarkastellaan sitä, miten autoilun puolustajien ja vastustajin oikeuttamisrepertuaarit eroavat määrällisesti toisistaan. Teollisuuden maailma on niin yksityisautoilun vastustajien kuin puolustajienkin argumenteissa kaikkein tärkein ja yleisin oikeuttamisen maailma. Oikeuttamisteoria tarjoaa mahdollisuuden kehittää osallistavaa kaupunkisuunnittelua, jossa kansalaiset pääsevät mukaan tilaan liittyvien tietokäytäntöjen kehittämiseen, jolloin kokemusperäinen ja käytännöllinen tieto tilasta ei jää virallisen asiantuntija tiedon ja tilan esitysten varjoon.