Pohjoisen populistipuolueet - tarkastelussa Perussuomalaisten ja Dansk Folkepartin äänestäjien asenteet
Lukkarinen, Miila (2014)
Lukkarinen, Miila
2014
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241886
Tiivistelmä
Perussuomalaisten (PS) ja Dansk Folkepartin (DF) kannatus on noussut melko lyhyessä ajassa marginaalipuolueista Suomen ja Tanskan suurimpien puolueiden joukkoon. PS:n ja DF:n kannatus on kuitenkin kehittynyt eri tahtiin: DF vakiinnutti nopeasti osuutensa äänistä 12-13 % paikkeille mutta PS pysyi pitkään marginaalissa, kunnes nousi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Suomen kannatukseltaan suurimpien puolueiden joukkoon.
Perussuomalaiset ja Dansk Folkeparti hahmotetaan usein osaksi samaa populististen ja maahanmuuttokriittisten protestipuolueiden ilmiötä. Tämän työn tavoitteena on kysyä vastaako valittujen puolueiden äänestäjien asenteet tätä oletusta.
Tutkimusmenetelmänä tarkastellaan PS:n ja DF:n äänestäjien asennoitumista määrättyihin teemoihin vuosina 2002-2010. Tutkimus on kvantitatiivinen, ja lähdeaineistona käytetään European Social Surveyn (ESS) aineistoa vuosilta 2002-2010.
Tutkimuksessa on valittu ESS:n haastatteluaineistosta viisi eri teemaa, jotka muodostuvat jokaisella kierroksella samalla tavalla asetetuista kysymyksistä. Teemat ovat seuraavat: asenteet maahanmuuttoa kohtaan, luottamus instituutioihin, äänestäjien itsensä sijoittaminen vasemmisto-oikeisto –akselille, tyytymättömyys määrättyihin instituutioihin ja politiikan kokeminen vaikeaksi ymmärtää. Teemat perustellaan puolueiden profiloinnin kautta – niiden katsotaan olevan protestipuolueita, joiden äänestäjiä yhdistää epäluottamus elitistiseksi muuttunutta politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan sekä kielteiset maahanmuuttoasenteet. Puolueista puhutaan usein osana äärioikeiston tai oikeistopopulismin nousua Pohjoismaissa, joten äänestäjien käsitys itsestään vasemmisto-oikeisto –akselilla oli myös perusteltua ottaa mukaan tarkasteluun.
Tutkimuksen tuloksina aineistosta nousee esiin oletetusti PS:n ja DF:n äänestäjien verrattain negatiivinen asenne maahanmuuttoa kohtaan. Vastoin ennakko-oletuksia PS:n ja DF:n äänestäjät eivät kokeneet politiikkaa juurikaan vaikeammaksi kuin muita puolueita äänestäneet. Luottamus instituutioihin on heikompaa PS:n ja DF:n äänestäjien kuin verrokkiryhmien joukossa. Tarkasteltaessa tyytyväisyyttä määrättyihin tekijöihin DF:n kohdalla ei ole havaittavissa poikkeavuutta Tanskan muihin puolueisiin verrattaessa. PS:n äänestäjät erottautuivat viimeisen kahden mittauskierroksen kohdalla muita tyytymättömämpinä. Vasemmisto-oikeisto –ulottuvuudella PS:n äänestäjien vastaukset heittelivät vuosina 2004-2006, päätyen sitten akselin keskilinjalle. DF:n äänestäjät mielsivät itsensä odotetusti oikeammalle kuin muiden Tanskan puolueiden äänestäjät.
Työn tuloksista käy ilmi, että Tanskan ja Suomen oikeistopopulistisiksi nimetyt puolueet ovat äänestäjien asenteita verrattaessa melko heterogeenisiä toisiinsa nähden. Kyseisten puolueiden määritteleminen osaksi samaa ilmiötä kaipaa tarkempaa tutkimusta, jolloin myös laajempi tarkastelu puolueiden nousun taustatekijöistä on aiheellista.
Perussuomalaiset ja Dansk Folkeparti hahmotetaan usein osaksi samaa populististen ja maahanmuuttokriittisten protestipuolueiden ilmiötä. Tämän työn tavoitteena on kysyä vastaako valittujen puolueiden äänestäjien asenteet tätä oletusta.
Tutkimusmenetelmänä tarkastellaan PS:n ja DF:n äänestäjien asennoitumista määrättyihin teemoihin vuosina 2002-2010. Tutkimus on kvantitatiivinen, ja lähdeaineistona käytetään European Social Surveyn (ESS) aineistoa vuosilta 2002-2010.
Tutkimuksessa on valittu ESS:n haastatteluaineistosta viisi eri teemaa, jotka muodostuvat jokaisella kierroksella samalla tavalla asetetuista kysymyksistä. Teemat ovat seuraavat: asenteet maahanmuuttoa kohtaan, luottamus instituutioihin, äänestäjien itsensä sijoittaminen vasemmisto-oikeisto –akselille, tyytymättömyys määrättyihin instituutioihin ja politiikan kokeminen vaikeaksi ymmärtää. Teemat perustellaan puolueiden profiloinnin kautta – niiden katsotaan olevan protestipuolueita, joiden äänestäjiä yhdistää epäluottamus elitistiseksi muuttunutta politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan sekä kielteiset maahanmuuttoasenteet. Puolueista puhutaan usein osana äärioikeiston tai oikeistopopulismin nousua Pohjoismaissa, joten äänestäjien käsitys itsestään vasemmisto-oikeisto –akselilla oli myös perusteltua ottaa mukaan tarkasteluun.
Tutkimuksen tuloksina aineistosta nousee esiin oletetusti PS:n ja DF:n äänestäjien verrattain negatiivinen asenne maahanmuuttoa kohtaan. Vastoin ennakko-oletuksia PS:n ja DF:n äänestäjät eivät kokeneet politiikkaa juurikaan vaikeammaksi kuin muita puolueita äänestäneet. Luottamus instituutioihin on heikompaa PS:n ja DF:n äänestäjien kuin verrokkiryhmien joukossa. Tarkasteltaessa tyytyväisyyttä määrättyihin tekijöihin DF:n kohdalla ei ole havaittavissa poikkeavuutta Tanskan muihin puolueisiin verrattaessa. PS:n äänestäjät erottautuivat viimeisen kahden mittauskierroksen kohdalla muita tyytymättömämpinä. Vasemmisto-oikeisto –ulottuvuudella PS:n äänestäjien vastaukset heittelivät vuosina 2004-2006, päätyen sitten akselin keskilinjalle. DF:n äänestäjät mielsivät itsensä odotetusti oikeammalle kuin muiden Tanskan puolueiden äänestäjät.
Työn tuloksista käy ilmi, että Tanskan ja Suomen oikeistopopulistisiksi nimetyt puolueet ovat äänestäjien asenteita verrattaessa melko heterogeenisiä toisiinsa nähden. Kyseisten puolueiden määritteleminen osaksi samaa ilmiötä kaipaa tarkempaa tutkimusta, jolloin myös laajempi tarkastelu puolueiden nousun taustatekijöistä on aiheellista.