Hiljainen tieto ja sen jakaminen tehtaan loppukokoonpanossa
Kivelä, Heidi (2014)
Kivelä, Heidi
2014
Yrityksen johtaminen - Management and Organization
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241873
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241873
Tiivistelmä
Työntekijöiden kasvanut liikehdintä eri organisaatioiden välillä on pakottanut yritykset miettimään, miten varmistaa työntekijöiden osaamispääoman sekä kokemuksen kautta kertyneen hiljaisen tiedon säilyminen organisaation sisällä myös työntekijän poistuessa organisaatiosta.
Tutkimus on osa tiedon johtamisen kokonaisuuden ympärillä käytävää keskustelua keskittyen kuitenkin hiljaiseen tietoon ja sen jakamiseen tehdasympäristössä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida hiljaisen tiedon olemusta tehdasympäristössä, yksilön hiljaisen tiedon muuttumista vuorovaikutuksen avulla tiimin jäsenten tiedoksi sekä selvittää tähän prosessiin liittyviä haasteita ja kehitysmahdollisuuksia. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena ja sen kohdeorganisaationa on kansainvälisen teollisuusyrityksen Suomen yhtiö. Empiirinen aineisto on pääsääntöisesti kerätty tehdastyöntekijöiden teemahaastatteluilla, jotka on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Aikaisemmassa kirjallisuudessa tiedon käsite on jaettu hiljaisen ja näkyvän tiedon avulla kahteen osaan. Tämän tutkimuksen keskittyessä hiljaiseen tietoon ja sen jakamiseen on tutkimuksen teoreettisessa osassa hiljainen tieto jaettu kolmeen eri ulottuvuuteen: tiedolliseen, tekniseen sekä keholliseen ulottuvuuteen. Tutkimuksessa on myös systemaattisesti tarkasteltu hiljaisen tiedon jakamisen prosessia ja todettu, että hiljaista tietoa jaetaan yleisimmin ja tehokkaimmin sosialisaatiossa kasvokkaisviestinnän keinoin. Sosialisaatiossa tapahtuvaa hiljaisen tiedon jakamisen prosessia on tarkasteltu niin hiljaisen tiedon haltijan kuin hiljaisen tiedon vastaanottajankin näkökulmasta. Hiljaisen tiedon jakamisen menetelmiä tarkastellaan kuuden eri sosialisaatiossa tapahtuvan menetelmän kautta. Kirjallisuuskatsauksessa otetaan kantaa myös hiljaisen tiedon jakamisen prosessissa ilmeneviin haasteisiin.
Tutkimuksen tärkeimpänä havaintona nähdään tiedon vastaanottajan aktiivinen ja keskeinen rooli hiljaisen tiedon jakamisen prosessin onnistumisessa. Toisena päähavaintona voidaan nähdä työtapojen vakioinnin tärkeys, jotta kokeneiden työntekijöiden vuosien saatossa kertynyt hiljainen tieto olisi mahdollisimman yhteneväistä, jolloin myös eteenpäin jaettava hiljainen tieto olisi vakioitua. Kolmantena tärkeänä havaintona voidaan pitää työturvallisuuden mukanaan tuomaa mahdollisuutta työparitoimintaan, jossa nähdään suuria kehitysmahdollisuuksia hiljaisen tiedon jakamisen kanavana.
Tutkimus on osa tiedon johtamisen kokonaisuuden ympärillä käytävää keskustelua keskittyen kuitenkin hiljaiseen tietoon ja sen jakamiseen tehdasympäristössä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida hiljaisen tiedon olemusta tehdasympäristössä, yksilön hiljaisen tiedon muuttumista vuorovaikutuksen avulla tiimin jäsenten tiedoksi sekä selvittää tähän prosessiin liittyviä haasteita ja kehitysmahdollisuuksia. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena ja sen kohdeorganisaationa on kansainvälisen teollisuusyrityksen Suomen yhtiö. Empiirinen aineisto on pääsääntöisesti kerätty tehdastyöntekijöiden teemahaastatteluilla, jotka on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Aikaisemmassa kirjallisuudessa tiedon käsite on jaettu hiljaisen ja näkyvän tiedon avulla kahteen osaan. Tämän tutkimuksen keskittyessä hiljaiseen tietoon ja sen jakamiseen on tutkimuksen teoreettisessa osassa hiljainen tieto jaettu kolmeen eri ulottuvuuteen: tiedolliseen, tekniseen sekä keholliseen ulottuvuuteen. Tutkimuksessa on myös systemaattisesti tarkasteltu hiljaisen tiedon jakamisen prosessia ja todettu, että hiljaista tietoa jaetaan yleisimmin ja tehokkaimmin sosialisaatiossa kasvokkaisviestinnän keinoin. Sosialisaatiossa tapahtuvaa hiljaisen tiedon jakamisen prosessia on tarkasteltu niin hiljaisen tiedon haltijan kuin hiljaisen tiedon vastaanottajankin näkökulmasta. Hiljaisen tiedon jakamisen menetelmiä tarkastellaan kuuden eri sosialisaatiossa tapahtuvan menetelmän kautta. Kirjallisuuskatsauksessa otetaan kantaa myös hiljaisen tiedon jakamisen prosessissa ilmeneviin haasteisiin.
Tutkimuksen tärkeimpänä havaintona nähdään tiedon vastaanottajan aktiivinen ja keskeinen rooli hiljaisen tiedon jakamisen prosessin onnistumisessa. Toisena päähavaintona voidaan nähdä työtapojen vakioinnin tärkeys, jotta kokeneiden työntekijöiden vuosien saatossa kertynyt hiljainen tieto olisi mahdollisimman yhteneväistä, jolloin myös eteenpäin jaettava hiljainen tieto olisi vakioitua. Kolmantena tärkeänä havaintona voidaan pitää työturvallisuuden mukanaan tuomaa mahdollisuutta työparitoimintaan, jossa nähdään suuria kehitysmahdollisuuksia hiljaisen tiedon jakamisen kanavana.