“Embrace Difference” : Womanist Extrapolation in Octavia Butler’s Xenogenesis Trilogy
Kiviniemi, Heidi (2014)
Kiviniemi, Heidi
2014
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231859
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee afrikkalais-amerikkalaisen tieteiskirjailijan Octavia Butlerin Xenogenesis-trilogiaa. Luen trilogian ns. womanistisena tieteistrilogiana, joka korostaa yhteisöllisyyden, rakkauden ja perheen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Tutkielman teoriaosuus jakautuu kahteen suurempaan teemaan: yhtäältä Yhdysvaltain mustien, valkoisten ja alkuperäisasukkaiden yhteiselon ja rotuennakkoluulojen historiaan sekä mustan feminismin syntyyn ja womanismiin, toisaalta tieteiskirjallisuuden historiaan, ominaispiirteisiin ja mahdollisuuksiin luoda vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä.
Womanismin käsitteen loi Alice Walker, ja se viittaa voimakastahtoisuuteen, intohimoon, vastuunottoon ja lähimmäisistä välittämiseen mustan feminismin hengessä. Mustaa feminismiä käsitellessäni tukeudun pitkälti myös bell hooksin näkemyksiin sukupuolten tasa-arvosta, patriarkaalisen yhteiskuntamallin huonoista puolista sekä turvallisen perheyhteisön merkityksestä yhteiskunnan perustana.
Octavia Butler on ehkä kaikkien aikojen tunnetuin afrikkalais-amerikkalainen naiskirjailija tieteiskirjallisuuden saralla. Hänen luomansa päähenkilöt ovat tyypillisesti vahvoja mustia naisia, jotka joutuvat taistelemaan olemassaolostaan erilaisten ristiriitojen keskellä. Hahmojensa kautta Butler ruotii kriittisesti Amerikan konfliktientäyteistä historiaa, patriarkaalista yhteiskuntaa, rotuennakkoluuloja sekä sukupuolen ja rodun määrittelyjä.
Hänen Xenogenesis-trilogiansa on löyhästi luomiskertomuksen kaavaa noudatteleva tarina Lilithistä, joka kohtaa ulkoavaruudesta tulleen lajin nimeltä oankalit, pariutuu heidän kanssaan ja saa lapsia, jotka ovat puoliksi avaruusolentoja. Ensimmäisessä romaanissa, joka on nimeltään Dawn (1987), päähenkilö on Lilith, toisessa nimeltä Adulthood Rites (1988) Lilithin poika ja kolmannessa, Imagossa (1989), Lilithin kolmatta sukupuolta edustava lapsi. Trilogia vilisee viittauksia orjuuteen, rasismiin, seksismiin ja rotujen puhtauteen, mutta tyylilaji on revisionistinen.
Tässä pro gradu -tutkielmassa luen Butlerin oankalit tieteiskirjallisuudelle ominaiseen tapaan peilinä, jota vasten heijastuu ihmishahmojen kyvyttömyys kommunikoida, välittää ja luoda toimivia yhteisöjä. Ihmisten ja oankalien kohtaamisen tulkitsen revisionistisena kertomuksena, joka heijastelee ihmisrotujen kohtaamisia Amerikan historiassa siten, että tällä kertaa mukana ei ole valkoisen miehen valloituspolitiikkaa tai ansaintalogiikkaa, vaan kahden lajin suhde perustuu arvostukseen, kumppanuuteen ja yhteiseen etuun. Lilithin hahmon esitän olevan womanistinen supernainen, joka ottaa kontaktin vieraaseen olentoon, huolehtii, välittää, rakastaa ja toimii sillanrakentajana.
Womanismin käsitteen loi Alice Walker, ja se viittaa voimakastahtoisuuteen, intohimoon, vastuunottoon ja lähimmäisistä välittämiseen mustan feminismin hengessä. Mustaa feminismiä käsitellessäni tukeudun pitkälti myös bell hooksin näkemyksiin sukupuolten tasa-arvosta, patriarkaalisen yhteiskuntamallin huonoista puolista sekä turvallisen perheyhteisön merkityksestä yhteiskunnan perustana.
Octavia Butler on ehkä kaikkien aikojen tunnetuin afrikkalais-amerikkalainen naiskirjailija tieteiskirjallisuuden saralla. Hänen luomansa päähenkilöt ovat tyypillisesti vahvoja mustia naisia, jotka joutuvat taistelemaan olemassaolostaan erilaisten ristiriitojen keskellä. Hahmojensa kautta Butler ruotii kriittisesti Amerikan konfliktientäyteistä historiaa, patriarkaalista yhteiskuntaa, rotuennakkoluuloja sekä sukupuolen ja rodun määrittelyjä.
Hänen Xenogenesis-trilogiansa on löyhästi luomiskertomuksen kaavaa noudatteleva tarina Lilithistä, joka kohtaa ulkoavaruudesta tulleen lajin nimeltä oankalit, pariutuu heidän kanssaan ja saa lapsia, jotka ovat puoliksi avaruusolentoja. Ensimmäisessä romaanissa, joka on nimeltään Dawn (1987), päähenkilö on Lilith, toisessa nimeltä Adulthood Rites (1988) Lilithin poika ja kolmannessa, Imagossa (1989), Lilithin kolmatta sukupuolta edustava lapsi. Trilogia vilisee viittauksia orjuuteen, rasismiin, seksismiin ja rotujen puhtauteen, mutta tyylilaji on revisionistinen.
Tässä pro gradu -tutkielmassa luen Butlerin oankalit tieteiskirjallisuudelle ominaiseen tapaan peilinä, jota vasten heijastuu ihmishahmojen kyvyttömyys kommunikoida, välittää ja luoda toimivia yhteisöjä. Ihmisten ja oankalien kohtaamisen tulkitsen revisionistisena kertomuksena, joka heijastelee ihmisrotujen kohtaamisia Amerikan historiassa siten, että tällä kertaa mukana ei ole valkoisen miehen valloituspolitiikkaa tai ansaintalogiikkaa, vaan kahden lajin suhde perustuu arvostukseen, kumppanuuteen ja yhteiseen etuun. Lilithin hahmon esitän olevan womanistinen supernainen, joka ottaa kontaktin vieraaseen olentoon, huolehtii, välittää, rakastaa ja toimii sillanrakentajana.