Luetaan yhdessä : toimintatutkimus transaktioteoriaan perustuvasta kirjallisuuden opetuksesta
Hämäläinen, Vili (2014)
Hämäläinen, Vili
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406191828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406191828
Tiivistelmä
Tutkimuksella oli kaksi toisiinsa nivoutuvaa osuutta: 1) testata kirjallisuuden opetuksen teorioita käytännön menetelmillä ja 2) verrata käytännön kokemuksia takaisin teorioihin. Lisäksi toiminnan ja tutkimuksen tavoitteena oli määrittää kirjallisuuden asemaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisällä käytännön ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 valossa.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Louise Rosenblattin lukemisen transaktioteoria ja siitä johdettu lukupiiri -opetusmenetelmä. Tavoitteena oli testata transaktioteoriaan pohjautuvaa menetelmää käytännössä ja tarkastella toiminnan aikaan saamaa muutosta koulussa sekä reflektiivisesti analysoida kokemuksia vertaamalla niitä taas teorioihin. Tutkimus tarkastelee toimintaa sosiokonstruktivistisesta viitekehyksessä keskittyen sosiaalisen yhteistoiminnan muutokseen ja näin ollen tutkimuksen ulkopuolelle jää oppilaiden oppimistulosten tarkastelu.
Tutkimuksen käytännön osuus suoritettiin syventävässä projektiharjoittelussa Pirkanmaalla sijaitsevassa alakoulussa syyslukukaudella 2012. Projektin lähtökohta ja alkuperäinen idea heräsi koulun arjessa esiin nousseista ongelmista, johon toiminta pyrki osaltaan etsimään ratkaisuja. Tavoitteiksi asetettiin yhdessä koulun henkilökunnan kanssa kehittää kyseisen koulun kirjallisuuden opetuksen puitteita ja käytänteitä. Opetusmenetelmien kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen osallistui lisäkseni neljä koulun opettajaa. Projektissa oli neljältä eri luokalta yhteensä 86 oppilasta, ja he olivat luokkatasoilta 4.-6.
Tutkimus suoritettiin projektin praktisen luonteen vuoksi toimintatutkimuksena, jonka keskeisimpänä aineistona on projektin aikana tutkijan pitämä päiväkirja. Päiväkirjan lisäksi aineistona ovat oppilaiden tuotokset sekä kirjallisuuden opetusta käsittelevä kirjallisuus. Toimintatutkimuksen yleisenä tavoitteena ei ole tuottaa objektiivista tietoa tai toistettavissa olevia malleja, vaan tarkastella toiminnan aikaan saamaa muutosta. Tämän tutkimuksen mukaan kirjallisuuden lisääntynyt painotus ja näkyvyys kohdekoulussa saivat aikaan kirjallisuuden aseman ja painoarvon nousua niin opettajakunnassa kuin oppilaissakin. Tutkimuksessa käy ilmi myös se, että oppilaat lukevat ja keskustelevat kirjoista mielellään, kunhan koulussa tarjotaan siihen aikaa ja mahdollisuuksia. Lukupiiritoiminnan todettiin kohdistuvan nimenomaan sosiaalisten taitojen kehittäjänä ja lukuinnon kohottajana.
Tutkimuksen tulosten mukaan lukupiiri -menetelmän tulokset vastasivat hyvin sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen ja transaktioteorian mukaisia tavoitteita tarkasteltavissa oppilaissa. Lukupiirit saivat aikaan positiivisen muutoksen asenteissa lukemista ja kirjallisuutta kohtaan, joka levisi myös kohdeluokkien ulkopuolelle. Tutkimus myös osoitti sen, että lukupiirit suosivat sosiaalisia ja kirjallisuudesta valmiiksi kiinnostuneita oppilaita. Tutkimus näin myös osoitti sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen pohjautuvan opetusmenetelmän ongelmakohtia: oppilaiden erilaisuuden huomiotta jättämisen ja oletuksen oppilaiden automaattisesta aktiivisuudesta. Tutkimus myös paljasti kirjallisuuden osuuden vähyyden äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, ja sitä koskevien normien epätarkkuuden ja tulkinnanvaraisuuden.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Louise Rosenblattin lukemisen transaktioteoria ja siitä johdettu lukupiiri -opetusmenetelmä. Tavoitteena oli testata transaktioteoriaan pohjautuvaa menetelmää käytännössä ja tarkastella toiminnan aikaan saamaa muutosta koulussa sekä reflektiivisesti analysoida kokemuksia vertaamalla niitä taas teorioihin. Tutkimus tarkastelee toimintaa sosiokonstruktivistisesta viitekehyksessä keskittyen sosiaalisen yhteistoiminnan muutokseen ja näin ollen tutkimuksen ulkopuolelle jää oppilaiden oppimistulosten tarkastelu.
Tutkimuksen käytännön osuus suoritettiin syventävässä projektiharjoittelussa Pirkanmaalla sijaitsevassa alakoulussa syyslukukaudella 2012. Projektin lähtökohta ja alkuperäinen idea heräsi koulun arjessa esiin nousseista ongelmista, johon toiminta pyrki osaltaan etsimään ratkaisuja. Tavoitteiksi asetettiin yhdessä koulun henkilökunnan kanssa kehittää kyseisen koulun kirjallisuuden opetuksen puitteita ja käytänteitä. Opetusmenetelmien kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen osallistui lisäkseni neljä koulun opettajaa. Projektissa oli neljältä eri luokalta yhteensä 86 oppilasta, ja he olivat luokkatasoilta 4.-6.
Tutkimus suoritettiin projektin praktisen luonteen vuoksi toimintatutkimuksena, jonka keskeisimpänä aineistona on projektin aikana tutkijan pitämä päiväkirja. Päiväkirjan lisäksi aineistona ovat oppilaiden tuotokset sekä kirjallisuuden opetusta käsittelevä kirjallisuus. Toimintatutkimuksen yleisenä tavoitteena ei ole tuottaa objektiivista tietoa tai toistettavissa olevia malleja, vaan tarkastella toiminnan aikaan saamaa muutosta. Tämän tutkimuksen mukaan kirjallisuuden lisääntynyt painotus ja näkyvyys kohdekoulussa saivat aikaan kirjallisuuden aseman ja painoarvon nousua niin opettajakunnassa kuin oppilaissakin. Tutkimuksessa käy ilmi myös se, että oppilaat lukevat ja keskustelevat kirjoista mielellään, kunhan koulussa tarjotaan siihen aikaa ja mahdollisuuksia. Lukupiiritoiminnan todettiin kohdistuvan nimenomaan sosiaalisten taitojen kehittäjänä ja lukuinnon kohottajana.
Tutkimuksen tulosten mukaan lukupiiri -menetelmän tulokset vastasivat hyvin sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen ja transaktioteorian mukaisia tavoitteita tarkasteltavissa oppilaissa. Lukupiirit saivat aikaan positiivisen muutoksen asenteissa lukemista ja kirjallisuutta kohtaan, joka levisi myös kohdeluokkien ulkopuolelle. Tutkimus myös osoitti sen, että lukupiirit suosivat sosiaalisia ja kirjallisuudesta valmiiksi kiinnostuneita oppilaita. Tutkimus näin myös osoitti sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen pohjautuvan opetusmenetelmän ongelmakohtia: oppilaiden erilaisuuden huomiotta jättämisen ja oletuksen oppilaiden automaattisesta aktiivisuudesta. Tutkimus myös paljasti kirjallisuuden osuuden vähyyden äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, ja sitä koskevien normien epätarkkuuden ja tulkinnanvaraisuuden.