Kääntäjä ja karakterisaatio teoksen The Adventures of Huckleberry Finn kahdessa suomennoksessa
Nordenswan, Suvi (2014)
Nordenswan, Suvi
2014
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406181811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406181811
Tiivistelmä
Henkilöhahmot ovat erottamaton osa lähes kaikkea fiktiivistä proosaa. Henkilöt antavat tarinalle aiheen, toimijat ja kokijat, sekä tarjoavat lukijalle samaistumiskohteen. Siksi henkilöhahmon rakentuminen on teoksessa kuin teoksessa oleellista sekä teoksen kokonaisuuden, että lukijan kokemuksen kannalta. Kaunokirjallisuutta käännetään usein hyvin uskollisesti alkutekstille, eikä kääntäjä voi useinkaan vaikuttaa esimerkiksi tarinan tapahtumiin tai päähenkilöiden toimintaan. Hänellä on kuitenkin paljon valtaa siinä, miten hän välittää henkilöt käännökseen. Hyvä esimerkki on kääntäjän sanavalinnat, kun hän kääntää henkilön puhetta tai ajattelua. Kääntäjän valitsema käännösstrategia muuttuu vielä merkittävämmäksi, jos teoksen henkilöt puhuvat standardista poikkeavalla tavalla, esimerkiksi puhekieltä tai murretta.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia samasta teoksesta tehtyjen käännösten eroilla voi olla henkilöhahmojen rakentumiseen. Aineistona on Mark Twainin eli Samuel Langhorne Clemensin romaanin The Adventures of Huckleberry Finn kaksi suomennosta. Valitsin aineiston sillä perusteella, että alkuteoksessa on käytetty useita puheen varieteetteja, joihin kääntäjät ovat suhtautuneet hyvin eri tavalla. Tarkastelen päähenkilön kertojan ääntä sekä päähenkilön ja toisen keskeisen henkilön dialogeja puheen illuusion kautta selvittääkseni, miten kääntäjien toisistaan poikkeavat käännösstrategiat sekä käännösten muut erot vaikuttavat henkilöhahmojen rakentumiseen eli karakterisaatioon. Tärkeä osa henkilöhahmojen rakentumista on heidän keskinäinen suhteensa, joka on myös tarkastelun kohteena. Olen kiinnostunut lisäksi kääntäjien tuottamien karakterisaation erojen suhteutumisesta henkilöiden kokonaiskarakterisaatioon, jota pyrin selvittämään tarkastelemalla puheen muodon ja sanavalintojen lisäksi myös muita karakterisaation keinoja.
Niin kuin kaunokirjalliselta teokselta voi odottaa, analyysi vahvisti, että käännökset ovat sisällöllisesti hyvin samanlaisia ja erot ovat lähinnä henkilöhahmojen puheen variaatiossa ja muussa dialogissa esiintyvässä puheen illuusiossa sekä yksittäisissä sanavalinnoissa. Merkittävin yksittäinen erojen aiheuttaja on henkilöhahmojen puheen variaatio. Lisäksi jotkin sanavalinnat ja puheen ilmaisemisen keinot tuottavat eroja henkilöhahmojen karakterisaatioon. Kertojan äänessä ei ollut mainittavia karakterisaatioon liittyviä eroja puheen varieteettia lukuun ottamatta. Pienikin ero, vaikka vain yhdessä sanassa tai kursiivin käytössä, saattaa olla merkitsevä puheen kautta syntyvässä karakterisaatiossa, mutta kun otetaan huomioon muut karakterisaation keinot, tällaisen eron merkitys ei ole itsestään selvä teoksen kokonaisuuden kannalta. Alkuteokselle uskollisessa käännöksessä samoina pysyvät asiat saattavat olla yhtä merkittäviä tai merkittävämpiä kuin kääntäjien valinnat. Lopullinen vaikutelma on myös lukijasta kiinni, sillä jokainen lukija konstruoi henkilöhahmot omalla tavallaan, ja yksi lukija saattaa kiinnittää huomiota eri asioihin kuin toinen.
ENGLISH SUMMARY
Translator and Characterisation: Translating The Adventures of Huckleberry Finn into Finnish
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia samasta teoksesta tehtyjen käännösten eroilla voi olla henkilöhahmojen rakentumiseen. Aineistona on Mark Twainin eli Samuel Langhorne Clemensin romaanin The Adventures of Huckleberry Finn kaksi suomennosta. Valitsin aineiston sillä perusteella, että alkuteoksessa on käytetty useita puheen varieteetteja, joihin kääntäjät ovat suhtautuneet hyvin eri tavalla. Tarkastelen päähenkilön kertojan ääntä sekä päähenkilön ja toisen keskeisen henkilön dialogeja puheen illuusion kautta selvittääkseni, miten kääntäjien toisistaan poikkeavat käännösstrategiat sekä käännösten muut erot vaikuttavat henkilöhahmojen rakentumiseen eli karakterisaatioon. Tärkeä osa henkilöhahmojen rakentumista on heidän keskinäinen suhteensa, joka on myös tarkastelun kohteena. Olen kiinnostunut lisäksi kääntäjien tuottamien karakterisaation erojen suhteutumisesta henkilöiden kokonaiskarakterisaatioon, jota pyrin selvittämään tarkastelemalla puheen muodon ja sanavalintojen lisäksi myös muita karakterisaation keinoja.
Niin kuin kaunokirjalliselta teokselta voi odottaa, analyysi vahvisti, että käännökset ovat sisällöllisesti hyvin samanlaisia ja erot ovat lähinnä henkilöhahmojen puheen variaatiossa ja muussa dialogissa esiintyvässä puheen illuusiossa sekä yksittäisissä sanavalinnoissa. Merkittävin yksittäinen erojen aiheuttaja on henkilöhahmojen puheen variaatio. Lisäksi jotkin sanavalinnat ja puheen ilmaisemisen keinot tuottavat eroja henkilöhahmojen karakterisaatioon. Kertojan äänessä ei ollut mainittavia karakterisaatioon liittyviä eroja puheen varieteettia lukuun ottamatta. Pienikin ero, vaikka vain yhdessä sanassa tai kursiivin käytössä, saattaa olla merkitsevä puheen kautta syntyvässä karakterisaatiossa, mutta kun otetaan huomioon muut karakterisaation keinot, tällaisen eron merkitys ei ole itsestään selvä teoksen kokonaisuuden kannalta. Alkuteokselle uskollisessa käännöksessä samoina pysyvät asiat saattavat olla yhtä merkittäviä tai merkittävämpiä kuin kääntäjien valinnat. Lopullinen vaikutelma on myös lukijasta kiinni, sillä jokainen lukija konstruoi henkilöhahmot omalla tavallaan, ja yksi lukija saattaa kiinnittää huomiota eri asioihin kuin toinen.
ENGLISH SUMMARY
Translator and Characterisation: Translating The Adventures of Huckleberry Finn into Finnish