Ihan sama vai onko? Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien suhtautuminen politiikkaan, vaikuttamiseen ja yhteiskuntaan
Paltila, Harri (2014)
Paltila, Harri
2014
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406181807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406181807
Tiivistelmä
Tutkimusongelma opinnäytteessäni oli, miten ammattiin opiskelevat nuoret eli ammattikoululaiset suhtautuvat politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tutkin heidän suhtautumistaaan puolueisiin sekä aktiivisuutta äänestää vaaleissa. Tutkin myös heidän suhtautumistaan vaikuttamisen eri muotoihin sekä suoran demokratian lisäämiseen päätöksenteossa Suomessa. Pyrin selvittämään, miten ammattikoululaiset tuntevat politiikkaa ja yhteiskunnallisista asioita ja miten se vaikuttaa heidän aktiivisuuteensa yhteiskunnassa. Tutkimuksen perusteella tein päätelmiä, miten meidän tulisi kehittää yhteiskunnallisten aineiden opetusta ammattikoulussa ja peruskoulussa.
Toteutin tutkimusosion kyselykaavakkeella, minkä opiskelijat täyttivät minun läsnä ollessa oppituntien yhteydessä. Tällä menetelmällä kaikki kyselykaavakkeen saaneet vastasivat vähintäänkin osaan tutkimuksen kysymyksistä. Tutkimukseen osallistui vuonna 2011 208 silloisen Pirkanmaan ammattipiston PAO/Pirkon opiskelijaa. Koulutuskonserni fuusioitui sittemmin Tampereen ammattiopiston kanssa ja on nykyään osa Tampereen seudun ammattiopistoa Tredua, mikä tällä hetkellä on suurimpia toisen asteen oppilaitoksia Suomessa. Kyselykaavake on liitteenä opinnäytetyön raportin lopussa.
Tutkimuksesta muodostui enemmän kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinen. Määrällisiäkin tuloksia tutkimuksesta saatiin, mutta niiden erottaminen laadullisista kysymyksistä on vaikeaa. Kyselykaavakkeessa oli hyvin runsaasti kysymyksiä ja kaikkia ei hyödynnetty tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksessani havaitsin, että ammattikoululaisista enemmistöä ei kiinnosta politiikka, eivätkä he ole yhteiskunnallisesti aktiivisia. He eivät ole äänestäneet, eivätkä aio äänestää tulevaisuudessa. Heitä ei kiinnosta myöskään puolueet. He eivät tunne puolueita eivätkä tiedä, miten yhteiskuntaa, valtiota tai kuntaa johdetaan. Heillä ei ole keinoja vaikuttaa asioihin, eikä heillä ole edes uskoa siihen, että asioita voidaan muuttaa. He eivät usko, että mikään puolueista ajaa heidän asiaansa. Poliitikkoja kohtaan tunnetaan epäluuloa. Edelliset vaalit 2011 olivat hyvin mielenkiintoiset, mikä saattaa värittää vastauksia tutkimuksessani. Toteutin tutkimukseni juuri vaalien jälkeen. Voidaan kysyä, onko tilanne oikeasti vielä pahempi.
Tutkimuksen perusteella yhteiskunnallisten aineiden opetusta pitää lisätä ammattikoulussa ja yhteiskuntaopin opiskelun tulee alkaa jo peruskoulun alaluokilta. Erityisesti demokratian, politiikan ja yhteiskunnan toiminnan periaatteita tulee opiskella enemmän. Ammattikoululaisten tulisi tuntea yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja opetussuunnitelman tavoitteena tulee olla aktiivinen kansalainen.
Toteutin tutkimusosion kyselykaavakkeella, minkä opiskelijat täyttivät minun läsnä ollessa oppituntien yhteydessä. Tällä menetelmällä kaikki kyselykaavakkeen saaneet vastasivat vähintäänkin osaan tutkimuksen kysymyksistä. Tutkimukseen osallistui vuonna 2011 208 silloisen Pirkanmaan ammattipiston PAO/Pirkon opiskelijaa. Koulutuskonserni fuusioitui sittemmin Tampereen ammattiopiston kanssa ja on nykyään osa Tampereen seudun ammattiopistoa Tredua, mikä tällä hetkellä on suurimpia toisen asteen oppilaitoksia Suomessa. Kyselykaavake on liitteenä opinnäytetyön raportin lopussa.
Tutkimuksesta muodostui enemmän kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinen. Määrällisiäkin tuloksia tutkimuksesta saatiin, mutta niiden erottaminen laadullisista kysymyksistä on vaikeaa. Kyselykaavakkeessa oli hyvin runsaasti kysymyksiä ja kaikkia ei hyödynnetty tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksessani havaitsin, että ammattikoululaisista enemmistöä ei kiinnosta politiikka, eivätkä he ole yhteiskunnallisesti aktiivisia. He eivät ole äänestäneet, eivätkä aio äänestää tulevaisuudessa. Heitä ei kiinnosta myöskään puolueet. He eivät tunne puolueita eivätkä tiedä, miten yhteiskuntaa, valtiota tai kuntaa johdetaan. Heillä ei ole keinoja vaikuttaa asioihin, eikä heillä ole edes uskoa siihen, että asioita voidaan muuttaa. He eivät usko, että mikään puolueista ajaa heidän asiaansa. Poliitikkoja kohtaan tunnetaan epäluuloa. Edelliset vaalit 2011 olivat hyvin mielenkiintoiset, mikä saattaa värittää vastauksia tutkimuksessani. Toteutin tutkimukseni juuri vaalien jälkeen. Voidaan kysyä, onko tilanne oikeasti vielä pahempi.
Tutkimuksen perusteella yhteiskunnallisten aineiden opetusta pitää lisätä ammattikoulussa ja yhteiskuntaopin opiskelun tulee alkaa jo peruskoulun alaluokilta. Erityisesti demokratian, politiikan ja yhteiskunnan toiminnan periaatteita tulee opiskella enemmän. Ammattikoululaisten tulisi tuntea yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja opetussuunnitelman tavoitteena tulee olla aktiivinen kansalainen.