"Täysin paska maailma"? : johtajuus suomalaisten musiikintuottajien ja artistien välisessä suhteessa äänitysprosessissa
Haapasalo, Jaani (2014)
Haapasalo, Jaani
2014
Yrityksen johtaminen - Management and Organization
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406161773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406161773
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa pyritään syventämään luovien alojen johtamista koskevaa tutkimusta tarkastelemalla artistin ja musiikintuottajan välistä suhdetta johtajuuden näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisenä kohteena on kotimaisen musiikin äänitysprosessi. Osapuolten väliseen johtajuussuhteeseen syvennytään selvittämällä, minkälaisia yksilölähtöisiä ja relationaalisia johtajuuselementtejä artistin ja musiikintuottajan välinen johtajuussuhde sisältää. Tutkimuksen aihealue on ajankohtainen johtuen muun muassa mediassa käydystä artistien asemaa koskevasta julkisesta keskustelusta sekä musiikin digitalisoitumisen aiheuttamista muutoksista artistien ja musiikintuottajien välisiin suhteisiin. Lisäksi tutkimuksella pyritään täyttämään tieteellistä aukkoa luovien toimialojen johtamisen tutkimuksessa, sillä johtajuustutkimus ei ole aikaisemmin käsitellyt johtajuutta artistin ja musiikintuottajan välisessä luovassa suhteessa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys tarkastelee johtajuutta yhtäältä yksilöiden kyvykkyyksiä korostavien entiteettiteorioiden ja toisaalta vuorovaikutuksellisuutta, dialogisuutta ja johtajuuden sosiaalista rakentumista korostavan relationaalisen johtajuusteorian näkökulmasta. Samaa ilmiötä kahdesta hyvin erilaisesta mutta samanaikaisesti toisiaan tukevasta näkökulmasta tutkimalla pyritään luomaan mahdollisimman monimuotoinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Tutkielman empiirisessä osiossa tarkastellaan artistin ja musiikintuottajan välistä vuorovaikutusta kvalitatiivisen case-tutkimuksen keinoin osapuolia havainnoimalla ja haastattelemalla.
Tutkimustulokset osoittavat, että artistin ja musiikintuottajan välinen johtajuussuhde sisältää sekä yksilölähtöisiä piirteitä että johtajuuden relationaalista konstruoitumista vuorovaikutussuhteessa. Artistin ja musiikintuottajan välisen johtajuussuhteen nähdäänkin rakentuvan erilaisilla tavoilla prosessin eri vaiheissa, ja johtajuuden vuorovaikutuksellisuuden nähdään tyypillisesti kasvavan prosessin edetessä. Tämän tutkielman tulosten pohjalta voidaan myös päätellä, ettei mikään yksittäinen johtajuusteoreettinen näkökulma pysty kuvaamaan kokonaisvaltaisesti johtajuuden ilmiötä, vaan näkökulmat kietoutuvat toisiinsa äänitysprosessin edetessä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys tarkastelee johtajuutta yhtäältä yksilöiden kyvykkyyksiä korostavien entiteettiteorioiden ja toisaalta vuorovaikutuksellisuutta, dialogisuutta ja johtajuuden sosiaalista rakentumista korostavan relationaalisen johtajuusteorian näkökulmasta. Samaa ilmiötä kahdesta hyvin erilaisesta mutta samanaikaisesti toisiaan tukevasta näkökulmasta tutkimalla pyritään luomaan mahdollisimman monimuotoinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Tutkielman empiirisessä osiossa tarkastellaan artistin ja musiikintuottajan välistä vuorovaikutusta kvalitatiivisen case-tutkimuksen keinoin osapuolia havainnoimalla ja haastattelemalla.
Tutkimustulokset osoittavat, että artistin ja musiikintuottajan välinen johtajuussuhde sisältää sekä yksilölähtöisiä piirteitä että johtajuuden relationaalista konstruoitumista vuorovaikutussuhteessa. Artistin ja musiikintuottajan välisen johtajuussuhteen nähdäänkin rakentuvan erilaisilla tavoilla prosessin eri vaiheissa, ja johtajuuden vuorovaikutuksellisuuden nähdään tyypillisesti kasvavan prosessin edetessä. Tämän tutkielman tulosten pohjalta voidaan myös päätellä, ettei mikään yksittäinen johtajuusteoreettinen näkökulma pysty kuvaamaan kokonaisvaltaisesti johtajuuden ilmiötä, vaan näkökulmat kietoutuvat toisiinsa äänitysprosessin edetessä.