The Complementation of the Verb Insist in Recent Centuries
Kaukonen, Sini (2014)
Kaukonen, Sini
2014
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406091708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406091708
Tiivistelmä
Tässä korpuspohjaisessa pro gradu -tutkielmassa tutkitaan verbin insist komplementaatiota brittienglannissa 1700-luvun alusta nykypäivään. Tarkoituksena on selvittää, mitä eri komplementteja verbi insist valitsee ja miten tilanne on muuttunut viime vuosisatojen aikana. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat insist-verbin eri merkitykset sekä niiden mahdolliset yhteydet eri komplementtityyppeihin.
Tutkimuksessa hyödynnettävä aineisto on kerätty kahdesta elektronisesta korpuksesta, jotka ovat Corpus of Late Modern English Texts -korpuksen laajennettu versio (CLMETEV) sekä British National Corpus (BNC). Tutkielman historiallisen aineiston tarjoaa CLMETEV, jonka kolmesta 70 vuoden ajanjaksoon jaetusta osasta käytän tässä tutkielmassa ensimmäistä (1710-1780) ja kolmatta (1850-1920). Nykypäivän brittienglantia edustaa sen sijaan BNC-korpuksesta saatu aineisto. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi BNC:stä valittiin Imaginative Prose -tekstilaji, sillä se vastaa parhaiten CLMETEV:n sisältöä.
Tutkimuksen teoreettisessa alkuosassa esitellään ensin korpukset ja korpuslingvistiikka. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaaan komplementaatioon liittyviä asioita, kuten valenssiteoriaa ja komplementin ja adjunktin välistä eroa. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat erilaiset komplementaatioon vaikuttavat tekijät, kuten horror aequi -periaate, jonka mukaan samanmuotoiset elementit välttävät toistensa välittömässä läheisyydessä esiintymistä sekä Rohdenburgin Great Complement Shift -teoria, joka kuvaa viime vuosisatojen aikana englannin kielen lausekomplementaatiossa tapahtuneita muutoksia.
Teoreettisena viitepohjana tutkielmassa on käytetty kolmea eri sanakirjaa, jotka ovat The Oxford English Dictionary (OED), The Oxford Advanced Learner's Dictionary sekä The Cambridge Advanced Learner's Dictionary. Näiden lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty myös useita eri kielioppiteoksia, joiden avulla on tutkittu alustavasti insist-verbin komplementaatiota.
Tutkielman toisessa osassa analysoidaan korpusaineisto kronologisessa järjestyksessä, alkaen vanhimmasta materiaalista. Tuloksista käy ilmi, että verbin insist komplementaatiossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosisatojen aikana. Yksi merkittävimmistä muutoksista on on-preposition suosion jatkuva kasvaminen upon-preposition kustannuksella. Nykyään on-prepositio onkin selvästi upon-prepositiota suositumpi vaihtoehto insist-verbin komplementaatiossa kaikissa komplementtityypeissä. Toinen merkittävä muutos on that-lauseiden ja zero-komplementtien (eli komplementin poisjättämisen) huomattava kasvu sekä on / upon + NP -komplementtien ja on / upon + poss ing -komplementtien väheneminen insist-verbin komplementaatiossa. Verbin insist semanttinen analyysi puolestaan paljasti, että verbin neljästä alkuperäisestä merkityksestä yleisessä käytössä on oikeastaan enää kaksi. Lisäksi aineistosta kävi ilmi myös tietyt yhteydet yhä käytössä olevien merkitysten ja eri komplementtityyppien välillä.
Tutkimuksessa hyödynnettävä aineisto on kerätty kahdesta elektronisesta korpuksesta, jotka ovat Corpus of Late Modern English Texts -korpuksen laajennettu versio (CLMETEV) sekä British National Corpus (BNC). Tutkielman historiallisen aineiston tarjoaa CLMETEV, jonka kolmesta 70 vuoden ajanjaksoon jaetusta osasta käytän tässä tutkielmassa ensimmäistä (1710-1780) ja kolmatta (1850-1920). Nykypäivän brittienglantia edustaa sen sijaan BNC-korpuksesta saatu aineisto. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi BNC:stä valittiin Imaginative Prose -tekstilaji, sillä se vastaa parhaiten CLMETEV:n sisältöä.
Tutkimuksen teoreettisessa alkuosassa esitellään ensin korpukset ja korpuslingvistiikka. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaaan komplementaatioon liittyviä asioita, kuten valenssiteoriaa ja komplementin ja adjunktin välistä eroa. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat erilaiset komplementaatioon vaikuttavat tekijät, kuten horror aequi -periaate, jonka mukaan samanmuotoiset elementit välttävät toistensa välittömässä läheisyydessä esiintymistä sekä Rohdenburgin Great Complement Shift -teoria, joka kuvaa viime vuosisatojen aikana englannin kielen lausekomplementaatiossa tapahtuneita muutoksia.
Teoreettisena viitepohjana tutkielmassa on käytetty kolmea eri sanakirjaa, jotka ovat The Oxford English Dictionary (OED), The Oxford Advanced Learner's Dictionary sekä The Cambridge Advanced Learner's Dictionary. Näiden lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty myös useita eri kielioppiteoksia, joiden avulla on tutkittu alustavasti insist-verbin komplementaatiota.
Tutkielman toisessa osassa analysoidaan korpusaineisto kronologisessa järjestyksessä, alkaen vanhimmasta materiaalista. Tuloksista käy ilmi, että verbin insist komplementaatiossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosisatojen aikana. Yksi merkittävimmistä muutoksista on on-preposition suosion jatkuva kasvaminen upon-preposition kustannuksella. Nykyään on-prepositio onkin selvästi upon-prepositiota suositumpi vaihtoehto insist-verbin komplementaatiossa kaikissa komplementtityypeissä. Toinen merkittävä muutos on that-lauseiden ja zero-komplementtien (eli komplementin poisjättämisen) huomattava kasvu sekä on / upon + NP -komplementtien ja on / upon + poss ing -komplementtien väheneminen insist-verbin komplementaatiossa. Verbin insist semanttinen analyysi puolestaan paljasti, että verbin neljästä alkuperäisestä merkityksestä yleisessä käytössä on oikeastaan enää kaksi. Lisäksi aineistosta kävi ilmi myös tietyt yhteydet yhä käytössä olevien merkitysten ja eri komplementtityyppien välillä.