Valtasuhteita kääntämässä : mitä tapahtuu toiseudelle?
Hurtig, Janika (2014)
Hurtig, Janika
2014
Käännöstiede - Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406091676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406091676
Tiivistelmä
Diskurssit heijastelevat valtasuhteita. Siksi kääntäminen diskurssien ja representaatioiden välittämisenä on kahdella tavalla osallistumista valtasuhdekiemuroihin: toisaalta kääntäminen välittää valtasuhteita rakentavia, uusintavia ja purkavia tekstejä; toisaalta kääntämällä kulttuurit käyttävät valtaa kääntää toisten kulttuurien tekstejä omien tavoitteidensa mukaisesti. Tässä tutkimuksessa perehdyn jälkikolonialismin lähtökohdasta tarkastelemaan sitä, mitä kääntämisen tutkimus voi paljastaa valtasuhteista.
Tutkimukseni lähestyy valtasuhdekysymyksiä toiseuden käsitteen kautta. Keskityn tutkimuksessani siihen, miten toiseusdiskurssien välittämälle toiseudelle tapahtuu käännettäessä tekstejä, jotka heijastelevat representoijan ja representoidun valtasuhdetta. Pohdin toiseuden kautta lisäksi, minkälaiseksi kääntämisprosessi maalaa kääntävän ja käännettävän kielen ja kulttuurin valtasuhteen. Lähden tarkastelemaan aihettani määrittelemällä valtasuhteiden ja ideologian käsitteet sekä selventämällä niiden liittymäkohtia käännöstieteeseen. Kääntämisen kontekstien ja niiden vaikuttavuuden pohdinta muodostaa teoreettisen näkökulmani. Teoriaosuudessa pohdin siksi, minkälaiset kontekstit vaikuttavat valtasuhteisiin ja kääntämiseen. Käsittelen globalisaatioprosessin vaikutusten lisäksi sitä, miten Suomen konteksti voidaan ymmärtää esimerkiksi keskustan periferiana tai kolonialistisena osallisuutena.
Tutkimusaineistoni muodostavat kahdeksan National Geographic -lehdessä julkaistua englanninkielistä artikkelia sekä niiden suomenkieliset käännökset, joita tarkastelen kontrastiivisen diskurssianalyysin avulla. Analyysini etenee lähtötekstiaineiston analyysista lähtö- ja kohdetekstien vertailevaan analyysiin. Tutkimuskysymykseni liittyvät siihen, välittyykö lähtötekstin näkökulma toiseuteen kohdekulttuuriin, mitä käännettäessä tapahtuu toiseusdiskursseille ja niiden representaatiolle sekä mitä tulokset paljastavat lähtö- ja kohdekulttuurin suhteesta.
Analyysissa raportoin kolme keskeisintä toiseusdiskurssia, jotka vaikuttavat toiseuden välittymiseen tekstin kautta lukijalle. Nämä ovat kertojadiskurssi, merkityksenannondiskurssi sekä järjestelmädiskurssi. Tutkimukseni osoitti, etteivät toiseusdiskursseissa tapahtuneet muutokset olleet johdonmukaisia. Diskursseihin eniten vaikuttivat kääntämisestä johtuva tiivistyminen ja poistot. Vaikka tiivistyminen ja poistot saattoivat usein olla seurausta tiivistystarpeesta, myös kohdekulttuurin normit ja konventiot vaikuttivat diskursseihin. Keskeisin muutos liittyi kertojanäkökulmaan, joka tiivistymisen seurauksena muuttui häilyvämmäksi ja loi objektiivisuuden harhan. Lähtötekstin itseys muuttui yleisemmäksi ja käännöksen vastaanottajalle tutummaksi. Tulosten epäjohdonmukaisuudesta johtuen vaikuttaisi siltä, etteivät kääntäjät tietoisesti kiinnitä huomiota valtasuhteita välittävien toiseusdiskurssien välittymiseen. Koska sekä lähtö- että kohdekulttuuri hyötyvät kääntämisestä, kääntäminen tuottaa valtaa molemmille.
ENGLISH SUMMARY
Tutkimukseni lähestyy valtasuhdekysymyksiä toiseuden käsitteen kautta. Keskityn tutkimuksessani siihen, miten toiseusdiskurssien välittämälle toiseudelle tapahtuu käännettäessä tekstejä, jotka heijastelevat representoijan ja representoidun valtasuhdetta. Pohdin toiseuden kautta lisäksi, minkälaiseksi kääntämisprosessi maalaa kääntävän ja käännettävän kielen ja kulttuurin valtasuhteen. Lähden tarkastelemaan aihettani määrittelemällä valtasuhteiden ja ideologian käsitteet sekä selventämällä niiden liittymäkohtia käännöstieteeseen. Kääntämisen kontekstien ja niiden vaikuttavuuden pohdinta muodostaa teoreettisen näkökulmani. Teoriaosuudessa pohdin siksi, minkälaiset kontekstit vaikuttavat valtasuhteisiin ja kääntämiseen. Käsittelen globalisaatioprosessin vaikutusten lisäksi sitä, miten Suomen konteksti voidaan ymmärtää esimerkiksi keskustan periferiana tai kolonialistisena osallisuutena.
Tutkimusaineistoni muodostavat kahdeksan National Geographic -lehdessä julkaistua englanninkielistä artikkelia sekä niiden suomenkieliset käännökset, joita tarkastelen kontrastiivisen diskurssianalyysin avulla. Analyysini etenee lähtötekstiaineiston analyysista lähtö- ja kohdetekstien vertailevaan analyysiin. Tutkimuskysymykseni liittyvät siihen, välittyykö lähtötekstin näkökulma toiseuteen kohdekulttuuriin, mitä käännettäessä tapahtuu toiseusdiskursseille ja niiden representaatiolle sekä mitä tulokset paljastavat lähtö- ja kohdekulttuurin suhteesta.
Analyysissa raportoin kolme keskeisintä toiseusdiskurssia, jotka vaikuttavat toiseuden välittymiseen tekstin kautta lukijalle. Nämä ovat kertojadiskurssi, merkityksenannondiskurssi sekä järjestelmädiskurssi. Tutkimukseni osoitti, etteivät toiseusdiskursseissa tapahtuneet muutokset olleet johdonmukaisia. Diskursseihin eniten vaikuttivat kääntämisestä johtuva tiivistyminen ja poistot. Vaikka tiivistyminen ja poistot saattoivat usein olla seurausta tiivistystarpeesta, myös kohdekulttuurin normit ja konventiot vaikuttivat diskursseihin. Keskeisin muutos liittyi kertojanäkökulmaan, joka tiivistymisen seurauksena muuttui häilyvämmäksi ja loi objektiivisuuden harhan. Lähtötekstin itseys muuttui yleisemmäksi ja käännöksen vastaanottajalle tutummaksi. Tulosten epäjohdonmukaisuudesta johtuen vaikuttaisi siltä, etteivät kääntäjät tietoisesti kiinnitä huomiota valtasuhteita välittävien toiseusdiskurssien välittymiseen. Koska sekä lähtö- että kohdekulttuuri hyötyvät kääntämisestä, kääntäminen tuottaa valtaa molemmille.
ENGLISH SUMMARY